We got nothing but time on our hands

Tänään mentiin taas omatoimitreeneihin Tiistenjoelle. Menin tälläkertaa yksin, ja unohdin puhelimen kotiin, mutta hallissa oli onneksi seinäkello. Edellisiltä treenaajilta oli jääny tollanen mukava juoksurata, joka otettiin sitten verkkojen jälkeen lämmittelyksi pari kertaa molempiin suuntiin. Tosta kuvasta puuttuu yks aita vitosputken jälkeen. Ihan suoraa juoksemista vaan, takaleikkaukset otin välillä kakkosputken jälkeen ja välillä ennen vitosputkea, ja mentiin ilman ääntä. Laralla oli kauheasti virtaa ja motivaatiota, ja se oli hirmunopea! Tosi kivasti, ja kontaktitkin oli ihan nättejä.

Lämmittelyjen jälkeen otettiin keppejä ja niiden lähestymistä eri kulmista, ja Lara haki kepeille jo hyvin. Oon häivyttäny kättä taas vähän kauemmas koirasta, muttei vaikuttanu suoritukseen ollenkaan. Vauhtiakin piisas :) Pujottelun jälkeen naksuteltiin vähän kontakteja puomilla ja A:lla. Lara on ottanut tavaksi hidastaa puomin alastulolla jo ennen kontaktialuetta, mutta sain siihen vähän lisäpotkua eikä juossut A:nkaan kontakteista läpi kertaakaan :) Kerrattiin sitten vielä sylkkärit ja poispäinkäännökset.

Toinen rata oli tollanen tosi kiva peruspätkä. Toi kuva on aika väärin; puomi ja A oli toisinpäin, renkaan tilalla oli muuri ja kaikki esteet oli paljon lähempänä toisiaan. Alussa välistäveto, vitosaidalla poispäinkäännös, 11-12 valssaus ja viimeisten keppien jälkeen tein takaaleikkauksen. Lara kävi vähän kierroksilla ja näytti hyppykepiltä kun loikki noita aitoja - aivan oikeinhan se meni, mutta ei millään tasolla hallitun näköstä. Kepit meni tosi kivasti, mutta seiskaputkelle mentäessä oli aika säätämistä, koska palkkasin keppien jälkeen joten vauhti loppu. Mitään ongelmia tossa ei ollu, ja parin toiston jälkeen se oli jo ihan mukiinmenevän näköstäkin, ainakin mun näkökulmasta...

Onnistuneeseen suoritukseen oli hyvä lopettaa, joten otettiin loppuun seuruupätkät, pari irtoamissuoraa ja pikaset venyttelyt. Sitten katoin seinäkelloa, ja järkytyksekseni se oli pysähtyny kakskyt yli neljään, kun sen olis pitänyt näyttää jotain seitsemää. Mun ajantaju oli ihan hukassa, ja tiesin vaan sen, että kyyti tulis vartin yli seitsemän - koska se sitten oliskaan, tai vielä myöhemmin, jos junat olis myöhässä, mikä ei olis vr:ltä mikään ihme. Pakattiin sitten kamat ja lähettiin muka reippaina kävelemään. Turha varmaan sanoakkaan, etten tiedä kauanko käveltiin, eikä varmaan kilometriä pidempään, mutta se tuntu tajuttoman pitkältä matkalta.

Tossa tilanteessa huomas, kuinka suuri merkitys ajalla on; olin puolitoista tuntia ilman kelloa ja meinasin seota, kun en tienny oliko se varttia vaille vai vartin yli. Jossakin vaiheessa Larakin tajus, ettei jäisellä tiellä armottomalla tuulella tarpominen oo pimeäs hauskaa, ja halus palata hallille. Kun tultiin vihdoin risteykseen, en tiennyt mihin suuntaan piti kääntyä joten käännyttiin takas. Sitten vihdoin päästiin hallille, ja seiskan treenaajat oli jo tullu, joten jäätiin pihalle odottamaan. En ois koskaan uskonu, että tutun auton näkeminen vois olla niin jotain niin helpottavaa! Ja kello oli tossa vaiheessa puoli 8, eli kyllä me joku tunti reenattiin ja puoli tuntia käveltiin :) Toi oli jotain niin järkyttävää, että taidan pitää puhelimen tästä lähtien mukana vähän tarkemmin...

Turun reissu ja näyttelyvuoden korkkaus

Perjantaina hyppäsin Laran kanssa junaan ja tehtiin nelituntinen matka Turkuun. Koitin ennen lähtöä käydä sen kanssa juoksemassa, rämpimässä hangessa ja leikkiä, että se jaksais olla matkalla rauhassa, ja toimi! Yleensä se on ollu vähän säikky kuulutuksille, mutta nyt hetken konnarille haukuttuaan rauhottu ja istuskeli koko matkan mun jaloissa kissoja ja muita koiria katellen. Tampereella vaihdettiin pikajunaan, jonka lemmikkivaunu oli aika täynnä, mutta Lara nukku koko matkan mun vieressä tyhjällä penkillä (röyhkeää?) ja ihan mukavasti sekin matka meni (:

Turun asemalla Tauno oli meitä vastassa, ja Lara oli aivan sekasin kun näki sen! Se kiskoi koko puolituntisen kävelymatkan Taunon kämpälle, ja sielläkin hyppeli seinille, joten kävin sen kanssa lenkillä läheisellä pururadalla ja leikittiin hetki, kunnes koira sai ruokaa ja rauhoittu vihdoin nukkumaan.

Aamu alko puoli seiskalta, ja varttia vaille 9 oltiin ulkona bussia odottamassa. Mentiin bussilla torille, josta messubussi lähti messariin. Alkumatkasta Lara oli vähän levoton, mutta rauhottu onneksi kohta ja matkusti nätisti.

Lupasin Laran junnuhandleriin lainalle, joten treffattiin Vilman kanssa buhundkehällä ja mentiin siitä isolle kehälle, jonka vieressä oli tilaa harjoitella. Mua aluksi epäilytti ajatus antaa Lara toiselle handlerille, koska se ei oo juurikaan ollu muiden esitettävänä, mutta sehän on aika automaatti kun siihen vaan saa kontaktin. Haluttomuudesta ja muhun päin kiskomisesta ei ollu kuitenkaan tietoakaan, ja Vilma esitti sitä tosi hyvin! Nuorempien kehä alkoi vähän ennen yhtätoista. Aluksi Lara katteli mua vähän ihmeissään, mutta handlerinmuutos ei haitannu sitä ollenkaan, ja hetken harjoittelun jälkeen laitoin sen turkin ja koirakot menivät kehään. Laraa alko vähän kyllästyttää, se haukku pari kertaa ja pälyili muhun päin, mutta rauhottu pian ja liikkukin oikeen kivasti. Koirakot jaettiin kolmeen ryhmään, joista Vilma ja Lara olivat kolmannessa. En yleensä jännitä mitään koirajuttuja tai paljoa muutenkaan, mutta kun Vilma ja Lara menivät uudestaan kehään, kieltämättä jännitti! Lara ei pöydällä väistänyt tuomaria vaan antoi hyvin katsoa hampaat, ja liikkeessä pysyi ravilla ja häntä selkälinjan alapuolella. Vilma pääsi jatkoon, muttei sijoittunut. Meni kuitenkin hyvin ja Vilma esitti Laran tosi hyvin, mielelläni lainaan Laraa junnuihin myöhemminkin ja nyt huvittais kyllä mennä itekkin joskus junnuilemaan...:)

Junnujen jälkeen menin Laran kanssa shelttikehälle, jossa urosten arvostelu oli vieläkin kesken, ja nartut alkoivat vasta vähän ennen kahtatoista, melkein tunnin aikataulua jäljessä. Käytiin vähän kiertelemässä hallissa ja leiriydyttiin kehän lähelle seinälle, jossa sitten istuskeltiin odotusaika. Kehään päästiin sitten yhden pintaan.

Shelttejä oli 93 joista narttuja 50, ja ne arvosteli ruotsalainen Paul Stanton. En seurannut kehää paljoa, mutta sen verran mitä näin, suurinosa junnuista ja nuorista sai EH:n, mutta avoimessa luokassa kahdeksan neljästätoista koirasta sai ERI:n, joten tuomari ei ollut kovin tiukka. Paul Stanton käsitteli koiria nätisti ja tarkasti, ja kiinnitti enemmän huomiota rankenteeseen kuin liikkeisiin. Saneli arvostelut lähinnä koiran ollessa pöydällä, mutta myös hieman koiran seistessä maassa. Arvostelut pitkiä ja perusteellisia.

Lara oli jo aika väsynyt, mutta keskittyi kehässä normaaliin tapaan ja jaksoi seistä hyvin paikallaan. Väsymyksessä oli se hyvä puoli, että Lara liikku ehkä ensimmäistä kertaa ikinä mun kanssa kantamatta häntäänsä, mihin oon tosi tyytyväinen! Kehästä lähdettäessä palkitsin sen ja kehuin ylitsevuotavasti, ja kuuden koiran arvostelun jälkeen palattiin kehään ja nostin Laran pöydälle. Koira seisoi nätisti eikä väistänyt tuomaria ollenkaan, mutta käänsi takapäätään hieman vinoon hampaita katsottaessa, enkä oikein viittinyt kääntää sitä, kun tuomari piteli koiraa itse kokoajan jotenkin... hassusti :D Lara on nyt tosi huonossa karvassa, ja Paul Stanton jaksoikin nyplätä sen olematonta turkkia ties kuinka kauan. Tosi hyvin Lara kuitenkin oli, ja liikkuikin kivasti. Yleensä seisotan niin, että oon kyykyssä koiran edessä, mutta nyt Laran kiinnostus ei riittänyt kontaktin tarjoamiseen ja liikkumiseen, seisoin koiran vieressä ja se vaan seisoi paikallaan ja ihmetteli viereistä kehää. Musta on paljon siistimmän näköstä, että esittäjä seisoo eikä kyyki koiran ympärillä niinkuin mäkin yleensä teen, mutta kukin tekee niinkuin parhaaksi näkee ja mikä koiralle sopii. Lara sai EH:n, mihin oon tosi tyytyväinen :)

Olin aika kauan siinä uskossa, että päästäisiin kilpailuluokkaan, mutta kehän edetessä yhä useampi koira sai ERI:n, eikä haitannut mua yhtään, koska Laralla alko pikkuhiljaa palaa pinna koko touhuun ja sen haukkuminen oli korviariipivää kuunneltavaa... Kilpailuluokan edetessä hain sitten arvostelun, kävin kääntämässä sen ja lähdettiin Taunon kämpälle, kiitos kyydistä Vilmalle ja hänen tädilleen :)

"Elegantti narttu. jolla hyvä tasapaino. Aika hyvät korvat. Hieman pienet silmät. Tarvitsee enemmän alaleukaa. Mahtava kaula ja selkä. Hyvin kehittynyt kroppa ja eturinta. Ihanat lihakset, riittävä luusto. Erittäin leveä ristiselästä, aika hyvät polvikulmaukset. Hyvät Lavat. Hyvä turkinlaatu. Liikku aika hyvällä askeleella ja tarvitsee tasapainoisuutta liikkeeseen eteen ja taakse. Litteät tassut."
AVO EH - rodunomainen lähestyttäessä

Päästiin perille puoli kolmen maissa, ja pienen lenkin jälkeen oltiin Laran kanssa molemmat sen verran poikki, että päätin lähteä viimeisellä junalla, joka sekin lähti niinkin aikaisin kuin kuudelta. Jätettiin Lara yksin ja haettiin Taunon kanssa sushia, koira nukkui sen aikaa kun syötiin kämpillä, sitten vaan pakkasin kamat, nopeet tokot ja lampsittiin taas se puolen tunnin matka asemalle.

Kauhavalle mentäessä meillä oli kolme vaihtoa, mutta löysin laiturit yllättävän hyvin, eikä ollut muutenkaan mitään ongelmia. Kivastihan tuokin nelituntinen meni kun melkein joka junassa oli juttuseuraa ja koirakin matkusti jo niinkuin vanha tekijä, nukkui vaan kaikki matkat :) Ja voi sitä riemun määrää kun juna pysähtyi Kauhavalla ja koira pääs tuttuun autoon!

Oli tosi hauskaa ja hirmuhyvää kokemusta Laralle, taidan ottaa tänkin vuotuiseksi perinteeksi.. :) Junnukuvia lisään kun saan niitä, ja jos jollakin on Larasta kuvia, niin saa lähettää! :)

Talvipäivän aksaa ja viikonlopun valmistelua

Sain hommattua hallille kausikortin, ja käväistiin siellä tänään Ellin ja Iineksen kanssa :) Lara vähän paineistui Iineksen läsnäolosta, seuraili sitä ja haukkui kun ei ollut käskyn alaisena, mutta teki radalla huippuhyvin. Otettiin aluksi vaan keppejä ja erilaisia tekniikoita parilla aidalla. Kepeillä koiralla oli hurjasti intoa ja vauhtia, eikä haitannut, vaikka pidin kättä hieman kauempana kuin viimeksi - kyllä noi käsiavut vielä pois saadaan! Sylkkärit, valssit ja vippaukset meni hyvin, eikä vasemmassa takaleikkauksessakaan oo enää ongelmia. Lara oli aivan innoissaan, piti malttamatonta ininää koko ajan ja teki tosi nopeasti ja tarkasti!

Varsinainen rata oli sitten suunnilleen tuollainen kolmosten rata. Otin sen joltakin sivustolta, mutta hallin pituus ei riittänyt, joten 12 oli paljon 17 lähempänä, ja kepit lähti tosta 13/4-aidan kohdalta. Lisähaastetta saatiin siitä, että puomi oli suoran putken vieressä ja A heti sen perässä, eli mutkaputki oli A:n alla, kun tilaa ei oikein muuten ollut.

Hankalinta tossa oli lähinnä mulle radan hahmottaminen, kun välimatkat oli mitä oli ja varsinkin noi kepit oli niin hassussa paikassa. Aluksi mentiin rata parissa pätkässä ihan jo siksi, etten muistanut sitä... Lara oli kuitenkin tosi pätevä, teki kaiken just niinkun ohjasin ja vähän paremmin :) Lähdössä olin tossa kakkosaidalla, ja koira piti ottaa hyvin hallintaan ettei hypännyt muuria kakkosen jälkeen, kun se oli niin lähellä. Neloselta välistäveto, vitoselta takaaleikkauskella kepeille ja keppien jälkeen palkka. Kymppiputkelta koira piti taas ottaa hallintaan ja olla tarkkana kun 11-12-13 oli ihan supussa, siitä vaan juoksemalla loppuun ja 16 jälkeen takaaleikkaus. Muutaman toiston jälkeen Laran keskittyminen alko herpaantua ja karkas kasilta A:lle ja siitä puomille, kun oli kontaktihullun pitänyt vaan kattoa ja kärsiä kun toinen sai mennä mutta ite ei! :D Kepeille mentäessä mulla tuli paljon virheitä, ja taisi Lara kerran mennä kymppiputkesta 15-hypyllekkin, kun oma ohjaus herpaantu hetkeksi. Mutta loppujenlopuksi saatiin pari tosi kivaa pätkää, Lara meni oikeen kuuliaisesti, mutta halli nyt oli vaan vähän ahdas tolle radalle.

Lara oli osan ajasta kiinni, kun autoin Elliä ja Iinestä, mutta hyvin maltto odottaa, ja olipahan sitten ainaki hirveesti virtaa jos ei muuta! Laralle on tuskaa kattoa vierestä kun edes rakennan rataa, kun ei saa ite osallistua, joten ihan hyvää harjotusta toikin.

Mulla jäi tosta kolmosradasta vähän paha maku suuhun, kun se ei toiminut tossa hallissa ja tein ite niin paljon mokia, joten otettiin vielä tollasta simppeliä radanpätkää. 1-2 välistäveto, suora linja A:lla ja putkella, vitoshypyllä poispäinkäännös ja putkeen, josta koira vaan hanskaan ja sylkkärillä yli. Lara oli upee, eikä tehnyt ainuttakaan virhettä! :) Mentiin toi kuitenkin useamman kerran kun koira niin tykkäs, vaihdeltiin noilla 5 ja 7 -aidoilla sylkkäriä ja poispäinkäännöksiä ja viimeisellä kerralla siirsin ykkös- ja kakkosaitojavähän kauemmas toisistaan niin saatiin niihin pätevät valssaukset, enkä ollu edes myöhässä tällä kertaa.

Loppuun otettiin keinua ilman rämähdystä. Lara meni aivan innoissaan puoleenväliin asti, jossa se kävi maahan ja jouduin houkuttelemaan sen kontaktille, josta se kaahasi pois innoissaan heti luvan saatuaan. Iines oli vähän mustasukkainen ja kävi Laran päälle kun palkkasin sitä keinun jälkeen joten otettiin vielä parit toistot ja ihan kivastihan tuo meni, ei sillä etteikö takapakki keinussa kyrsisi... Lara tuli Iineksen kanssa yllättävän hyvin juttuun. Meidän autossa Iines ei oo koskaan ollu, ja Lara vähän irvisteli ja oli levoton koko matkan. Muutenhan noi jo toisensa tunteekin :)

Lenkit on ollut pääasiassa aika lyhyitä kylmän sään vuoksi, mutta sitäkin vaihtelevampia. Maanantaina testattiin tossuja ensimmäistä kertaa tälle vuotta, kun tehtiin reilun tunnin lenkki tiellä, ja etutassuista ne lähtivät ensimmäisen parinsadan metrin aikana. Takatassuissa pysyivät hyvin siihen asti, kunnes koira kömpi hankeen kuselle, johon se toinen tossu sitten jäikin etsimisestä huolimatta... Tiistaina otin itteäni niskasta kiinni ja rämmittiin himolenkki metässä, lunta puoleensääreen ja _kylmä_ mutta saipahan koira ainakin hyppiä ja juosta ja riehua, ja kotiintullessa mahanalus, kaulus ja perskarvat olivat yhtä lumipalloa! Muuten ollaan lähinnä lenkkeilty pelloilla (huonolla menestyksellä) ja teillä. Hihnalenkeistä ei tykätä kumpikaan, mutta onneksi kotiteillä on sen verran vähän liikennettä eikä Lara välitä vapaana ollessaan autoista, niin voin pitää sitä kotiin päin tullessa vapaana. Ja nykyään kaikki on tehtävä pallo suussa, se ottaa sen mukaan kusellekkin! Pimee piski. Tokoilu on vähä jääny, mitä ny satunnaisia seuruupätkiä käännöksineen, jotka on menny tosi skarpisti, ja poispäinkäännöksiä ja vippauksia ollaan harjoteltu emännänjatkeella aika paljonkin.

Se ois huomenna lähtö Turkuun! :) Tiistaina siistitiin korvat, eilen leikattiin kynnet ja siistittiin tassut ja tänään pestiin kaulus ja tassut valkasevalla shampoolla ja vähän korvakarvojakin, kun olivat päässeet niin rasvaisiksi. Enää pitäs pakata loppuun ja väsyttää koira huomenna kunnolla ennen lähtöä, jos jaksais olla junassa asiallisesti... Epäilen.

Days of Summer

Selailin tossa unohdettuja kansioita kovalevyn uumenista, ja turha kai sanoakkaan että kaipaan kesää! Hassua, että kuvaushetkellä totaaliselta sutturäpsyltä näyttävät kuvat voivat näyttää talvella näinkin nerokkailta - tai no, lähinnä mikä tahansa, missä vilahtaa vähänkään vihreää nurmea. Kesä oli vaan niin mahtavaa aikaa, kun saattoi kevyesti polkaista 10km kylälle ja notkua siellä yöhön asti, ja vielä kotiin tullessa mennä Laran kanssa reenaamaan tai lenkille, ja valoa riitti kuvaamiseen vuorokauden ympäri. Nyt on kylmää ja pimeää, mistään ei oikein tule valmista ja koirakin on niin rumassa kunnossa että huhhuh. Mutta kai talvessakin on hyvät puolensa, eikä kesäänkään ole enää kuin puoli vuotta... 

Kehätreeniä Maalahdessa

Tänään päästiin pitkästä aikaa mätsäröimään, ja Turun kannalta Maalahden mätsäri osui täydelliselle ajankohdalle! Ellikin lähti joukkoon, mutta jätti koirat kotiin. Oli ihan mukavaa saada vaihteeksi juttuseuraa kehän laidalle ja eväät! :')

Kävin ilmoittamassa Laran, jonka jälkeen suunnattiin hyytävään pakkaseen pienelle kävelypätkälle ja otettiin tien reunassa vähän liikkeitä viereisellä kentällä pörräävä traktori häiriönä. Koiralla oli kamalasti virtaa, ja kun päästin sen irti, se näytti lähinnä pomppivalta vieteriltä ja haukkui riemuissaan kaikille ohikulkijoille. Ensimmäiset seuruut se edisti ja ennakoi hieman käännöksissä vasemmalle, mutta kun koira hieman rauhoittui niin saatiin pari ihan kivaakin pätkää, ainakin kontaktit on parantunu hurjasti! Luoksari oli skarppi ja perusasento heti suora, mutta liikkeestä maahanmenossa Lara jäi hieman vinoon. Korjaus, palkka ja takaisin halliin, joka oli jo täyttynyt koirista. En ehtinyt laittaa Laran turkkia, kun kaikki pienet koirat jo kutsuttiin kehään. Lara seiso tosi keskittyneesti ja liikku kivasti, sen verran mitä nyt liikkumaan mahtu. Odotusajan Lara oli nätisti, oli rapsuteltavana ja kävi useampaan otteeseen irvistelemässä toiselle sheltille, jonka jälkeen rauhoittui viltille. Se on muuten ihan tajuttoman ruma nyt, kun vähäisetkin karvat on lähteny...

Pieniä oli parikymmentä, ja oltiin häntäpäässä, joten meillä oli kaksi paria. Koira esiinty taas tosi kivasti, liikku pitkällä askeleella ja maltto seistä ja pitää kontaktia tosi hyvin. Pöydällä se ei varsinaisesti väistäny tuomaria, mutta katto mua kärsivästi ja kun tuomari aiko kattoa hampaat, koira kääns päänsä pois ja korvat luimuun. Anto kuitenkin kopeloida ihan kiltisti ja näytti hampaatkin. Liikkeessä oli taas täysautomaatti, liikku pitkällä kepeällä askeleella häntä pystyssä, piti kokoajan kiinteän, täydellisen kontaktin - mikä on kehässä hemmetin rasittavaa - ja pysähty tuomarin eteen täydellisen tasasesti ennenkuin ehdin käskeäkkään pysähtymään. Ja tolla käytöksellä tuli punanen nauha.

Ennen punasten kehää käytiin Ellin kanssa kattomassa vähän pentukehiä, ja Laran hermostunut toimeeton haukkuminen alko, mitä oltiinkin jo ehditty odotella! Punasten kehässä Lara liikku peruskivasti, muttei onneksi tarjonnut enää kontaktia niin ylitsepursuavan innokkaasti, ja tais rikkoa kerran laukalle. Parin juoksukierroksen jälkeen tuomari tuli tervehtimään kaikkia koiria, ja Lara väisti vähän, joten tuomari pyys multa lihapullan ja syötti sen koiralle, ja johan alko Laraa tuomari kiinnostaa! Sitten vaan seisotettiin koiria ja odoteltiin, kun tuomari kätteli koirakoita kehästä yksitellen, ja meidät viimeisten joukossa.

Kyytiä odotellessa otin Laran kanssa pikaiset jättävät, luoksarin ja pari seuruupätkää käännöksineen, ja koira oli oikein pätevä :) Maahanmenossa ei poikittanut, mutta seuruun käännöksissä kontakti ei meinannut enää pysyä kun koirat juoksivat viereisessä kehässä. Seurattiin vielä BIS-kehä loppuun, ja siellä oli juurikin samoja hienoja koiria, joita oltiin ihasteltu aikaisemminki, ja voiton vei valloittavan näköinen staffi. Oon aika tyytyväinen Laran käytökseen, liikku ja maltto seistä tosi hyvin, vaikka ny vähä tuomaria vierastikin. Tosi hyvää reeniä Turkua varten!

Sokkoagilityä part 2

Tänne on tullut lunta, ja kunnolla on tullutkin! Lenkkeily on nykyään vain parin puolen tunnin tiepätkän luokkaa päivittäin, koska pidemmillä matkoilla Laran tassuja alkaa palella ja metässä lunta on vain liikaa, ja se paakkuuntuu koiran tassunpohjiin ja mahanaluseen. Lisäksi palautellaan alokasluokan liikkeitä mieleen vähän päivittäin, ja ollaan me tietysti metässä ja pelloillakin vähän rämmitty, mutta viimeistään nyt se jää - onneksi pururadoilla on ladut!

Eilen käytiin taas Lapualla aksaamassa. Lara aloitti reenit reippaasti juoksemalla keinuun heti halliin päästyään, ja itkua ja hampaidenkiristystähän siitä seurasi... Eli alkuun otettiin taas korjaavia alkeisharjoituksia keinulla, paljon vaan kehuja ja namia naamaan, ja vaadin koiran tottakai odottamaan lupaa sekä keinulle mentäessä että siitä lähdettäessä, molemmissa kun tuntuu olevan kamala kiire! Tultiin hallille vähän myöhässä, ja ensimmäisen radan rakentamisessa kului ikuisuus, jotenkni se aika vaan menee niin nopeaa! Alkulämmittelyksi hölkkäämisen ja pikaisten venytyksien lisäksi otettiin parit irtoamispätkät ja huippuhienot kepit, joissa käytin yhä apukättä, mutta jo hiukan kauempana koirasta kuin viimeksi :)

Ensimmäinen rata oli tuollainen, mutta muutin sitä niin, että 13 oli pöytä ja 14 muuri. Laralla oli kauheasti virtaa ja se haukkui koko ajan kun tutustuin rataan, eikä malttanut olla hyppimättä esteitä rataa rakentaessa. Rata oli meille sopivan haasteellinen, juuri sen verran, että jouduin vähän miettimään ohjauskuvioita ja olemaan nopea, ja koiralle tuli tiukkoja käännöksiä ja vähän aivojumppaa.

Ongelmat alkoivat kuitenkin jo heti puomilla, josta puomihullu hyppäsi alas heti ensimmäiseltä kontaktilta. Täh!? Kontaktiesteiden pinta on tuolla tosi kova ja karhea, joten johtuikohan sitten siitä, mutta sama toistui toisenkin kerran. Otettiin sitten puomia yksittäisenä pari kertaa, ja lähti sujumaan normaalini tapaan tosi hyvin :) Puomin jälkeen alkurata oli aika selvä, ja Lara oli tosi nopea ja teki hienosti! A:n jälkeen koira hallintaan ja kasihypyltä putkeen, siitä lähetys kympille ja välistäveto, sitten vaan putkeen ja loppusuora.

Ensimmäinen rata meni puhtaasti ongelmitta ja koira oli tosi nopea ja kontaktit oli nätit ja olin tosi tyytyväinen. Otettiin rata kuitenkin vielä toiseen kertaan, jossa Lara hyppäsi kutosputken jälkeen matkalla A:lle mentäessä nelosen, 10-11 välistävedon ryssin ja sen seurauksena 12 meni väärinpäin, joten uusittiin vielä pari kertaa kunnes saatiin puhdas rata. Koira oli upea, ja oli kokoajan hauskasti skarppina :) Aattelin ottaa ennen seuraavaa rataa ton 8-9-10-11-12-pätkän vielä kertaalleen, mutta yhtäkkiä tuli sähkökatkos ja halli pimeni kesken kaiken. Siinä sitten odoteltiin pilkkopimeässä viitisen minuuttia, kunnes valot palautuivat. Siinä vaiheessa koira oli sen verran hermostunut, ettei pystynyt mitään rataa menemään, joten otettiin pari kivaa seuruupätkää ilmapiirin rauhoittamiseksi ja käytiin sitten yhdellä esteellä läpi sylkkäri, poispäinkäännös ja vippaus (kröhöm, opin termin vasta torstaina, kiitos youtube...) molempiin suuntiin. Tota kiertoa ollaan harjoiteltu jonkinverran kotona emännänjatkeen ympäri, mutta sylkkäriä ja vippausta vaan radalla, eikä olla harjoiteltu niitä koskaan yksittäisesti. Nyt meni kumminkin tosi hyvin, jopa vastapäivään, mikä on ollut kiertämisessä aika hankalaa.

Lara rauhottu, mutta aikaa meni tohon sähkökatkokseen, rauhotteluun ja tekniikkaharjotteluun sen verran, että mun oli hylättävä ajatus yhdestä kolmosluokan radasta joka meidän oli tarkotus tehdä, ja rakentelin pahanpäivänvararadan. Näyttää superhelpolta, mutta meille tuo oli yllättävän haastava - lähinnä sen muistaminen! Aita, putkeen, kolmoselta valssaus ja koira neloselle ja sama 7-8, josta vaan suoraan pöydälle hypyn kautta. Sitten onkin aika selvää, 15 jälkeen poispäinkäännös ja asia ananas. Onneksi tajusitte mun selityksen.

Alun Lara teki puhtaasti ja huippuhyvin, mutta valssaukset osoittautuivat kapeassa hallissa hankaliksi; ensimmäinen valssaus meni kyllä nappiin, mutta 7-8 oli Laralle paljon vaikeampi suunta, joka näkyi vauhdin hidastumisena ja mun piti käyttää enemmän ääntä apuna. Pöydälle mentäessä menin itse pöydän oikealle puolelle, josta pääsin nopeasti putken lähemmän suun eteen ja ohjattua koiran toista kautta putkeen. Tässäkin Lara himmasi vauhtia ja ihmetteli vähän tekemisiäni, mutta meni silti puhtaasti, ja jopa kiersi 16 oikein! :) Koiran alastullessa valssasin ja lähetin sen 17, ja loppusuora mentiinkin vauhdilla. Ei hypännyt kontaktien yli, malttoi olla pöydällä, valssit ja kierrot onnistu... On se vaan etevä.

Äiti oli videoimassa reenejä, mutta tyypillisesti nollarata meni siltä ohi, joten otettiin uusiksi. Alkurata meni kivasti, mutta seiskalla mun valssit oli myöhässä, ja koira livahti kasille väärältä puolelta. Alusta. Sama juttu. Alusta. Laralla oli liikaa vauhtia, joten se kaatui seiskan jälkeen naamalleen ja jäi siihen pällistelemään ennenkuin jatkoi kasille. Otettiin sitten kerran onnistunut valssauspätkä erikseen, mutta halusin radan videolle, joten alusta. Oltiin tehty ehkä 50 toistoa ja oltiin molemmat ihan poikki, kunnes valssit vihdoin meni upeesti ja hallitusti. Tässä vaiheessa Laralla ei riittäny keskittyminen kuitenkaan enää piisata poispäinkäännökseen ja oikeaoppisiin kontakteihin, joten otettiin ne vielä kunnollisiksi yksitellen. Tässä vaiheessa meidän hallivaraus oli kuitenkin jo loppunut 5-10 minuuttia sitten ja seuraava koirakko oli jo hallin ulkopuolella, joten pakattiin kimpsut ja kampsut ja lähdettiin. 

Videomateriaalia en nyt laita, kun kuvakulmat oli niin kehnoja ja lähinnä siellä on vain epätoivoista valssausta. Ei siis saatu toiselta radalta nollarataa kuvattua, mutta mua ei se haittaa, saatiimpahan hyvä lopetus ja ainakin kunnon reenit jos ei muuta... Pitää kai varata halli tästä lähtien puoleksitoista tunniksi, kun ratojen rakentelussa menee niin kauan!

Sunnuntaina mennään mätsäröimään ja torstaina kai taas aksaamaan, ja viikon päästä tähän aikaan ollaankin Laran kanssa jo Turussa! :) Aikataulut tuli tänään, shelttejä on 93 ja nartut, joita on 50, alkaa yhdeltätoista. Jospa alkais pikkuhiljaa jännittämään... :)

Lagun epikset

Tänään oli lagun epikset, joten pakkauduttiin Laran kanssa aamulla autoon suuntana seinäjoki. En oo koskaan käyny tuolla, ja aattelin että edessä ois valtava, kaikuva halli ja edessä paljon koiria ja odottelua, eli olin positiivisesti yllättyny, kun halli olikin pieni ja viihtyisä, eikä koiria sitten ollutkaan niin hirveän paljoa :) Ilmoitin Laran mölleihin kahteen starttiin.

Ja kuten näkyy, rata oli superhelppo! Ei valssauksia, takaleikkauksia tai kikkailua, vaan juoksua ja esteiden huutelua. Jo ykköshypyltä Lara kuitenkin karkas suoraan A:lle, kun en tajunnut ohjata sitä putkeen tarpeeksi selvästi, ja A-hullu koira valitsi tietysti mieluisamman esteen... Loppurata meni kivasti. Lara irtos tosi hyvin ja oli ihan nopea. Tekonurmi oli lyhyempi ja parempi kuin agilassa, eikä häirinnyt koiraa ollenkaan. Kontaktit on ollu meillä vähän ongelmana, mutta nyt koira ei mennyt kertaakaan läpi, vaan hidasti kontakteille ja odotti nätisti lupaa - siitäkin huolimatta, että meni A:n kolmesti ;)

Möllimedejä oli 8, ja koirakon suorituksen ajaksi muut odottivat ulkona. Meidän ei kuitenkaan tarvinnut odotella kauaa, kun päästiin uusimaan rata, ja taas koira puhkui intoa ja oli aivan onnessaan, kun sai lähtöluvan :) Halusin jostain syystä koittaa takaleikkausta A:lla, joten lähdin hieman taaempaa, lähetin koiran putkeen ja jäin sen taakse ja väärälle puolelle, josta koira A:lle ja leikkasin itse takaa. Kaiken järjen mukaan yksinkertasempi ohjaus ois ollu kannattavampi, mutta koira haki A:lle tosi hyvin vaikka sen takana olinkin, ei valittamista. Kymppihypyllä ohjaaminen hieman herpaantui ja Lara juoksi 11 ohi pussille, mutta kääntyi kuitenkin pussin suulla kutsustani ja jatkettiin 11-aidasta. Loppurata kivasti, ja kontaktit oli tässäkin hienot. 

Myöhemmin oli palkintojenjaot, ja tultiin kolmansiksi! :) Eli 10vp ajalla 49.47. Toinen vitonen taisi tulla, kun Lara tuli A:n toiseenkin suuntaan tullessaan luokseni, tai sitten virhepisteet laskettiin yhteen molemmista starteista? Oon kuitenkin huipputyytyväinen tohon koiraan, meni tosi kivasti ja kuuliaisesti ja noi vitosetkin johtu omasta ohjauksesta. Se käyttäyty muutenkin tosi hyvin, ja haukkukin vaan sillon kun tutustuin rataan.

Möllimaxeja oli paljon, joten meidän piti odottaa aika kauan ennen palkintojenjakoa. Siinähän se meni kauniissa säässä kävellessä ja otettiin vähän liikkeitä. Seuruu oli uusilla lihapullilla huippuhienoa, Laran kontakti pysy käännöksissäkin kivasti. Liikkeestä seisomisessa Lara hiipii yleensä pari hidasta askelta ennenkuin pysähtyy, enkä oo laiskuuksissani jaksanu ottaa sitä pitkään aikaan, mutta nyt koira pysähty heti käskystä. Toki hidastan vielä ite hiukan tahtia koiraa käskiessä, mutta hiljaa hyvä tulee!

Paikallaolo pysyi hyvin 2min häiriöstä huolimatta, ja monet koirat kävelivät sen ohikin, mutta se ei noussut! Palkka, tauko ja vähän lyhyempi pätkä, missä Lara häiriintyi kuitenkin takanaan olevasta, intensiivisesti tuijottavasta colliesta, ja meinasi nousta istumaan. Käskin maahan, annoin olla hetken ja palkkasin. Otettiin sitten väliin luoksari ja parit liikkeestä maahanmenot, jotka meni tuttuun tapaan tosi hyvin, ja loppuun vielä pieni pätkä paikallaoloa vähän pidemmällä välimatkalla, ja koira pysyi :) 5.2 ois kokkolassa möllitoko, mutta oon sillon helsingissä, ja lagun epikset 4.3 jää kans pois kalenterista kun oon reissussa.

Vuoden ensimmäiset reenit

Sain siis vihdoin aikaiseksi varata lakken agilan tunniksi lähinnä noita epiksiä ajatellen, mutta ruvetaan varmaan käymään tuolla viikottain. Hallissa on tekonurmi, mitä Lara vähän vierasti, mutta viihtyi muuten tosi hyvin. Halli oli kuvittelemaani kapeampi, mutta silti ihan mukavan kokoinen, ja mikä tärkeintä; esteitä oli paljon, eikä ratoja tarvinnut suunnitella esteiden lukumäärän mukaan niinkuin yleensä. Koska kyseessä oli viras paikka, halusin ottaa useamman aika helpon radanpätkän ja lisäksi sitten yksittäisiä pieniä harjoituksia muistin virkistämiseksi :)

Otin radan Agarwaenin vanhasta blogista ja muuntelin sitä, koska en viitsinyt raahata A:ta nurmelle ja halli osoittautui hieman kapeaksi alkuperäiselle ratasuunnitelmalle, mutta kuitenkin. Lara oli radalla viimeksi Maalahden epiksissä, joista on jo muutama viikko aikaa, ja koira oli mielettömän virtainen; se kuumui jo verrytellessä, ja kun tutustuin rataan ja koira oli kiinni, se haukkui ja piti epämääräistä malttamatonta örinää. Ensimmäisillä radanpätkillä se ei malttanut keskittyä ja liukasteli nurmella, ja omakin ohjaus oli tietysti aluksi vähän ruosteessa.

Tuossa esteet ovat vähän väljemmin kuin oikeasti, enkä saa päähäni missä kutosputki tarkalleen ottaen oli, mutta jotain tuohon suuntaan. Rata on tosi simppeli eikä tuossa ollut oikeastaan mitään sen kummempaa. Olin 8-9 hyppyjen suhteen aika epävarma, mutta niissä ei ollut mitään ongelmaa: koira piti ohjata hypylle viistosti (putkesta poispäin, "tyhjää" sivua kohti), ottaa hallintaan ja kierrättää ysille. Hypyillä 11 ja 12 piti ottaa useampi toisto, koska tuo välistävetokulma on Laralle vieras ja se meni muutenkin vähä hökeltäen, joten sitä piti ohjata vähän normaalia tarkemmin. Koko rata meni kuitenkin parilla toistolla läpi, ja Lara teki hyvin, ja oli nopea, lievästi sanottuna!

Sitten kerrattiin vähän puomin kontakteja, joissa ainoa moite oli, ettei koira malttanut lopettaa, vaan puomin päähän päästessään ravaili sitä sitten edestakaisin niin kauan, kunnes huusin toisen esteen. Osaahan tuo aika rasittavakin olla. Mutta tosiaan, naksutin on ollut meillä korvaamaton apu noissa kontakteissa, ja ne meni nytkin tosi hyvin!

Kepit. Ne on menny samalla käsiohjauksella koko syksyn, ja mun on ollut kyllä tarkoitus häivyttää kädet pois, muttamutta... Sitä ei vaan oo saanu alotettua, ja kädet on jääny. Tänään Lara meni kepit kuitenkin tosi hienosti, eikä mun tarvinnut näyttää välejä, kunhan pidin kättä lähellä ja se pujotteli itse, mikä on meille aikamoinen edistysaksel. Kun käsi oli kauempana, koira jätti keppejä välistä, joten pidin sen vielä vierellä ja häivytän sen siitäkin pikkuhiljaa.

Hienon pujottelun jälkeen raahattiin keinu nurmelle. Se on parantunu huimasti, mutta sitäkin harjoteltiin viimeksi ehkä kuukausi sitten, joten aattelin ottaa vain kevyesti muutamat toistot ilman rämähdystäkään. Äiti (joka lähti varta vasten keinuassariksi) ei kuitenkaan ottanut keinua ensimmäisellä yrityksellä vastaan, ja se rämähti arvaamatta. Lara säikähti, mutta pysyi makuullaan ja lähti keinusta vasta luvan saatuaan, mutta seuraavat kerrat menivätkin sitten siinä, että koira meni keinuun kyllä innoissaan (yleensä odottamatta lupaani...), mutta pysähtyi makuulle jo keinun puolessa välissä niin, ettei toinen pää edes noussut, josta minun oli houkuteltava se toiseen päähän, josta se lähti heti keinun osuessa maahan, odottamatta lupaa. Tarvittiin useita toistoja, että koira oikeasti tuli keinun päähän asti ja odotti lähtölupaa, mutta kyllä se sujui lopuksi ihan hyvin. Harmihan toi on että tuli noin takapakkia, just kun keinu alko sujua... :/

Lara irtoaa tosi hyvin, mutta harjoteltiin muistin virkistykseksi vielä eteen-käskyä, mikä meni moitteettomasti. Vaikka no - miten nurmella olevan lihapullapalan luokse juokseminen parin hypyn kautta voisikaan epäonnistua noin ahneen koiran kanssa? Ollaan siis pidetty muutaman viikon tauko ja reenit on nyt samaa luokkaa kun 2½ vuotta sitten.. mahtavaa. 

Ensimmäinen rata on myöskin yksinkertaistettu versio Agarwaenin blogista pöllimästäni radasta. Ihan simppeli peruspätkä; kierrättämällä ykköshypyltä puomille ja kolmosella koira hanskaan, mistä kierrätin sen 4-5-6-7 vain niin, että olin kokoajan samassa kohdassa esteringin keskellä ja pyörin rintamasuunta kokoajan koiraan päin. Muistan kuinka tehtiin joskus syksyllä samantyyppistä mutta astetta ovelampaa kuviota, enkä saanut sitä ohjattua millään, kunnes koitin tuota tekniikkaa, mikä kuulosti päässäni täysin naurettavalta, mutta toimi heti! Sitten seiskahypyn jälkeen koira vaan putkeen, ja ysiaidan edessä ennen sitä, josta ohjaus hyppyyn toiselta puolelta. Tämä rata ei paljoa ajattelua tarvinnut, ja se oli kerralla menty läpi. Lara oli noiden yksittäisten kontakti- ja esteharjoitusten ansiosta paljon skarpimpi kuin ensimmäisellä radalla, muttei kuitenkaan rynninyt puomille tai hypännyt kontaktin yli :)

Viimeisessä radassa halusin yhdistää kepit ja eteen-käskyn, mistä syntyi sitten tuollainen pätkä. Kepeillä Laralla oli yllättävän paljon intoa ja ne meni taas sillä, että pidin kättä koiran vierellä ja se haki välit itse. Kolmoselle ohjaaminen osoittautui yllättävän hankalaksi varsinkin, kun vauhti loppui keppien jälkeen palkkaamisen takia. Mutta ohjasin kolmoselle seinän puolelta, sitten välistävedolla neloselle, mistä kutsumalla vitonen ja putkeen, josta seiska ja kasi eteen-käskyllä ja lopussa lihapullapalkka! Vaihdoin tosiaan makkarat lihapulliin, mikä on osasyyllinen Laran innostukseen. Koira teki viimeisen radan kivasti, keskittyneesti ja nopeasti, ja sen jälkeen otettiin vielä loppuverkaksi vähän hölkkää ja pikaiset venyttelyt. Halli ylitti odotukset ja yllättävän paljon saatiin tunnissa aikaiseksi; kolme pientä rataa, kontakteja, eteen-käskyä ja erikseen keppejä ja keinua, varmaan aktiivisin reeni tähän asti!

2011 ja niin edelleen

Meidän joulu meni ihan hyvin, oltiin vaan kotona perheen ja sukulaisten kesken. Pukkikin kävi, eikä Lara edes haukkunut sille, ja käyttäyty muutenkin koko illan mallikkaasti :) Ite inhoan mm. facebookin seinää joulun jälkeen, kun kaikki hehkuttaa lahjojaan, joten säästän teidät siltä ja kuittaan lahjalistan toteamalla vaan, että sain kaiken mitä toivoinkin ja vähän enemmän, ja oon tosi tyytyväinen lahjoihin. Lara ei saanu tänä vuonna paketteja, mutta aamulla extrapitkän lenkin, osansa jouluruuasta ja illalla dentastixin muiden availlessa lahjoja.

Tiistaina menin Ellille kuvaamaan, ja Lara lähti tietysti joukkoon. Tarkotus oli mennä pyörällä, mutta tiistainahan vähän tuuli, joten mentiin pullamössöinä autolla. Iines ja Rykä jäi liekaan kun käytiin kävelemässä, mutta otettiin myöhemmin kaikki koirat kanssamme sisälle. Varsinkin Iines on tottunut Laraan aika hyvin, mutta pitihän lappalaisten pari kertaa käydä pienemmän päälle ja ajaa se sohvalle ennenkuin uskoivat jättää sen rauhaan... Kuvista ei paskanhäävejä tullu, ja sisälläkin lähti sähköt pariin otteeseen.

Muuten ei olla tehty mitään erikoista, osan lomasta oon ollu kavereiden kanssa ja alennusmyyntejä kattelemassa, mutta lähinnä kotona. Valoisa aika menee Laran kanssa yleensä ulkona kuvaillen ja lenkkeillen. Lara on ollu koko loman hirveen takertuva, eikä väsy millään! Muuten superärsyttävää, mutta tokoillessa koira toimii ihailtavan skarpisti, ja seuraaminen on paljon kiinteämpää kuin ennen.

Mutta otsikon aiheeseen! 2011 loppuu - ja täytän tänään muuten 15 - ja on aika kiittää blogin lukijoita ja muitakin koiraharrastustani tukeneita ihmisiä kuluneesta vuodesta :) Monet mahtavat kokemukset olisivat jääneet kokematta ilman Laraa ja ihmisiä, joiden kanssa olen saanut jakaa niin ylä- kuin alamäetkin.

Mulla oli alkuvuonna niin paljon kaikkea muuta, että koiraharrastus vähän jäi, mutta syksyllä alettiin käydä taas mätsäreissä ja epiksissä, ja muutamat näyttelytkin on takana. Epävirallisella puolella ollaan menestytty ihan hyvin, ja mikä tärkeintä, on ollut hauskaa! :) Blogin kirjottamisen aloitin vasta heinäkuussa, ja tässä puolessa vuodessa ollaan saatu 11 lukijaa 1175 vierailijaa. Vuoden kohokohtia en ala sen kummemmin luettelemaan, mutta niihin kuuluvat koiraharrastuksen puolella ainakin pitkät näyttelymatkat ja Oulun reissu, ja jo pelkästään se, että saatiin reenata agilityä ja tokoa ohjatuissa ryhmissä, mikä ei ole täällä itsestäänselvyys. Tämän vuoden tavotteet mulla oli kyllä listattuna jollain foorumilla, mutten löytäny niitä mistään... Tässä kumminkin ensivuodelle:

  Agility
- Kaikki esteet kuntoot
- Mahdollisimman paljon epiksiä
- Säännöllistä treenailua, ohjattuun ryhmään jos mahdollista

  Toko
- Kaikki liikkeet varmoiksi
- Mahdollisimman paljon möllejä
- Säännöllistä treenailua, ohjattuun ryhmään jos mahdollista

  Näyttelyt
- Ainakin 1x ERI
- Väh. 5 näyttelyt
- Mahdollisimman paljon mätsäreitä

  Muuta
- Mahdollisimman paljon reissaamista ja erilaisia tilanteita
- Otetaan rennosti ja pidetään hauskaa, ja koitetaan tietysti pysyä terveinä :)

Sain ensivuoden kalenterinkin päivitettyä! Epikset ja näyttelyt on varmoja, mutta mätsärit riippuu kyydityksistä. Kesän näyttelyt jää meiltä välistä, koska mulla on ripari 05.06-15.06 ja kielimatka 30.06-20.07, ja toi aikahan käsittää lähes kaikki meidän lähellä olevat näyttelyt sekä Oulun... No, näin ensivuonna, ja loppuvuoden näyttelyt riippuu vielä tuomareista. Aattelin muutenkin vähentää näyttelyitä pikkuhiljaa, ja panostetaan agilityyn ja tokoon, ja tottakai mätsäreitä kierrellään. Koitan myös harjotella valokuvaamista enemmän, ja ens vuonna tässä lähellä onkin aika paljon ryhmiksiä, mihin oon aatellu mennä kameran kanssa.

Onnellista vuotta uutta vuotta, toivotaan siitä yhtä iloista ja aktiivista kuin kuluneestakin vuodesta! :)