Meidän kalenteri ammottaa tyhjyyttään, mutta ollaan silti tehty kaikenlaista! Sunnuntaina otettiin etupihalla pikaiset tokoilut, ja videolla siis seuraamista, jäävät ja luoksari. Ei olla tehty mitään tokoon viittaavaakaan pitkään aikaan, ja nytkin tehtiin lyhyitä pätkiä tiheällä palkalla ja lyhyillä väleillä. Seuraaminen oli alussa vähän väljää, mutta se näyttää loppua kohden tosi hyvältä ja varsinkin käännöksistä tykkään. Toi kamera-jakkaralla-asetelma vaan ei näköjään ollut niin toimiva...
Illalla Lara pääsi pitkästä aikaa hierottavaksi. Se ei meinannut millään rentoutua, varsinkin kun lähes koko hierontasession ajan Hanskin oma koira huusi vessassa ja hoitokoira parvekkeella, ja tohon menikin melkein kaksi tuntia. Lara arasteli aluksi takapäätään tosi paljon, ja takajalkojen lihakset olivat niin jäykät, että Hanski epäili sekä juoksuja että tulehdusta. Koiran rentoutuessa lihakset kuitenkin lämpenivät nopeasti eikä se laittanut enää yhtään vastaankaan. Lavat olivat taas tosi jumissa, ja sovittiinkin uusi hieronta-aika ensi sunnuntaille.
Tänään pesin Laran. Se on pesty ennemmin ehkä kerran ihan kokonaan, en oo ikinä raaskinut kun on ollut noita näyttelyitä eikä oo oikein ollut tarvettakaan. Raukka ei pidä pesemisestä yhtään, mutta alistui kärsimään hiljaa ja nätisti koko ajan, kun ensin kastelin sen, levitin shampoot ja huuhtelin ne pois. Ja kaiken lisäksi piti vielä kamerallakin kiusata! Kunnon märkäkoirakuvaa en viitsinyt kuitenkaan ottaa, vaikka se olisi ehkä ollut ihan näkemisen arvoinen...
Pesin kauluksen ja tassut Ring 5:n Bright White -shampoolla ja muun turkin jollain Maxi Petin ikivanhalla shampoolla. Pesun jälkeen kuivasin Laran vaan pyyhkeillä ja loppusilauksena leikkelin kynnet.
Eilen päästiin vihdoinkin treenaamaan aluevalmennuksen merkeissä Lapualle, jee! Lakken hallia on levennetty jonkin verran, ja se on tosi hyvän kokoinen nyt. Viimeisen kuukauden aikana meidän aksaaminen on jäänyt vain valmennuksiin ja kisoihin, ja oltiin Laran kanssa molemmat niin fiiliksissä kun päästiin tonne hallille pitkästä aikaa!
Ensimmäiset kaksi tuntia menivät vain juttelussa ja radan rakentamisessa. Meille ohjaajille pidettiin myös kuntotestit, jotka menivät mun osalta ihan hyvin. Kun saatiin koirat vielä lämmiteltyä, päästiin vihdoin radalle.
Otettiin ensin alusta seiska-aidalle asti. Laralla oli sen verran vauhtia, että se meinas vähän liukastella tekonurmella, ja kaarteista tuli aika laajoja. Kepit meni kivasti. Keskityttiin sitten tohon kakkosaidan takaakiertoon - kiertokäsky on iskostunut Laran päähän niin hyvin, että unohdan välillä ohjauksen, kun pelkkä käskykin sinänsä toimii. Että saatiin vielä linja hyväksi, otettiin pari toistoa että kävin saattelemassa koiran ja otin sen päällejuoksulla yli. Uutena asiana otettiin myös putkijarru, ja parin toiston jälkeen sekin alkoi selvetä koiralle ja käännöksistä tuli paljon tiukempia.
Myöhemmin tehtiin 9-14-pätkää. Ollaan tosiaan treenattu lähinnä itsenäisesti, eikä mulle oo opetettu paljoakaan eri ohjauskuvioita, joten olin 9-10-aidoilla vähän kysymysmerkkinä. Koitettiin sitä ensin jonkinlaisella takaaleikkauksella, mikä meni muuten hyvin, mutta oma liike jäi junnaamaan paikalleen. Tehtiin se sitten ennakoivalla valssilla, mitä mun piti tehdä muutaman kerran että saatiin ajoitus kohdalleen ja tajusin ite ton kaiken pyörimisen. Keinulla Lara meinas hidastaa vähän liian aikaisin, mutta positiivisin asia oli, ettei se sekottanut putkea ja aata kertaakaan, vaan meni aina putken oikeaan päähän :)
Oon hirveen tyytyväinen. Tietysti välillä ihan uuno olo, kun oon niin pihalla joistain ohjauskuvioista ja niiden nimityksistä, mutta miten mä voisin niitä toisaalta tietääkkään, kun mulle ei oo niitä opetettu. Lara teki ihan loistavasti ja skarpisti, ja opittiin tosi paljon uutta.
Loppuun vielä vähän videota tänpäiväsistä kepeistä. Ollaan tehty nyt sään mukaan, eli aina kun nurmikko on kuiva, ja on noihin ehkä vähän vauhtia tullu. Toisaalta vasemmalta ne näyttää jo ehkä vähän nopeammilta kuin oikeelta... Käsipalkasta luovuttiin ja palkka tulee nyt heittämällä, ainakin tuntuu että koira kattoo enemmän eteensä eikä keskity muhun niin paljoa.
Lumet suli pois ja alkuviikosta tuli uusi hanki maahan, mikä on alkanut sekin tänään lähteä kun asteet meni plussan puolelle. Otin Lapualle yhteyttä siinä toivossa, että saataisiin kausikortti lakken halliin, mutta hallirempan takia uutta hintaa ei oo päätetty, eikä päästä siis vielä treenailemaan sinnekkään... Meillä on tää viikko mennyt varsin hiljaisissa merkeissä, ollaan tehty vaan pitkiä lenkkejä metässä ja tiellä.
Lauantaina mentiin Pietarsaareen PKS:n kisoihin, joihin ilmottauduin ekaa kertaa kaikille kolmelle radalle. A- ja B-radat tuomaroi Eija Berglund, ja C-radan Salme Mujunen. Kisat pidettiin maanpohjahalli Telluksessa, joka oli ihanan iso ja valoisa. Otettiin häkki joukkoon, ja Lara oli odotteluajat pääasiassa siellä.
A-rata oli tosi mukava ja ihan simppeli perusrata, ja koirakoita oli 13. Lähdettiin onneksi heti toisina enkä käsitä, miten Lara oli niin nopea! Puomi meni tosi vikkelästi ja nätisti. Kepit mentiin kävellen tiiviillä käsiohjauksella, mutta niistä ei tullut virheitä. Ysiaidalla en kääntänyt tarpeeksi, ja käännös venyi tosi pitkäksi. Lara ei oikeen keskittyny, vaan arpo siinä hetken mitä tekis, kunnes hyppäs saman aidan väärään suuntaan. Hylky siis napattiin, mutta loppurata meni hyvällä vauhdilla ja fiiliksellä puhtaasti.
B-rata oli hypäri, ja niin meidän rata! Alku lähti hyvin, kepeillä koira taisi juosta ensin vähän ohi mistä tuli vitonen. Lara ei taaskaan pujotellut ite, vaan sain koko ajan ohjata ja innostaa sitä, mutta räpiköitiin kepit loppuun asti virheettömästi. Niiden jälkeen Lara pinkoi niin etten meinannut pysyä edes perässä, ja tuntu etten miettinyt ohjausta ollenkaan, koitin vaan ehtiä. Kutosella takaakierto ja valssi, ennen 12-putkella ja 16-aidalla takaaleikkaukset. 14-aidan pudotti, mutta muuten selvittiin virhettömästi ja siististi. Yllätyin hirveesti miten hyvin Lara luki mun ohjausta ja rataa. Lopputuloksena siis 10vp ajalla 43,79s (49s) ja sijoitus 4/14.
C-rata oli paljon aikaisempia ratoja helpompi, vaikka putken ja aan erottaminen tietysti vähän mietitytti. Otettiin yhteislähtö, ja valssasin nelosen jälkeen. Kepeillä Lara ei oikein jaksanut enää keskittyä, vaan stoppasi kesken pujottelun, ja sainkin innostaa sitä hyvän aikaa ennenkuin se suostui jatkamaan. Keinulla se pysähtyi aika aikaisin, joten sekin meni hitaasti, ja kymppiaidan jälkeen koira vähän valui ja kielsi aan, minkä jälkeen se juoksi putkeen, vieläpä kaksi kertaa! Loppupätkässä ei sitten mitään ongelmia ollutkaan. Vähän laiskempaa menoa kuin ensimmäisillä radoilla, mutta varsinkin suorilla pätkillä oli kuitenkin ihan kivasti vauhtia, ja kyllähän sen ymmärtää kun oli niin pitkä päivä.
Hirveen tyytyväinen oon, ja hylyistä huolimatta noi oli ihan hyviä ratoja. Yks tohon vauhtiin vaikuttava tekijä oli varmasti se, että Lara odotteli häkissä, joten aion ottaa sen mukaan jatkossakin.
Eilen halusin mennä katsomaan ja kuvaamaan kolmosten ratoja, joten hypättiin aamupäivällä Angelan kanssa junaan ja vaihdettiin Pännäisten asemalla bussiin, joka vei meidät Pietarsaareen. Kisapaikalla viivyttiin reilut viisi tuntia, ja pakko sanoa että loppupäivästä tuntui kyllä käsissä ja polvissa, kun oli kyykkinyt ja pidellyt tota kameraa koko päivän! Halli ei kuvaamisen kannalta ollut hirveen valosa ja kolmoset oli niin nopeita, että perässä oli vaikea pysyä. Kuitenkin, medeistä ja maxeista on jonkun verran kuvia täällä :)
Lauantaina startattiin Vöyrillä kahden agilitystartin verran. Kisat järkättin maneesissa, tuomarina toimi Sari Mikkilä ja medejä oli sellanen kymmenkunta. A-radalla oli pituutta 165m ja siinä oli aika paljon suoraa pätkää. Noissa kuvissa on virheitä aika paljon, mut ehkä niistä vähän näkee.
Otin alun kutsulla ja se lähti ihan hyvin, mutta puomilla vauhti hyyty ja Lara pysähty heti alastulon alussa. Liikkeelle päästyään se kulki taas ihan hyvin, mutta jäikin seuraavaksi aan huipulle pällistelemään maisemia. 16-putkella en tajunnu valssata, enkä sitten kääntäny tarpeeksi ja koira meni putken väärästä päästä. Heti keppien alkupäässä Lara pysähty ja meinas lähteä omille teilleen. Sain sen kuitenkin räpiköimään kepit hitaasti ja käsiohjauksella, ja poistuttiin radalta pussin ja ensimmäisen aidan kautta.
B-rata oli lyhyempi mutta hankalampi. Otin Laran kanssa yhteislähdön että saatiin heti vähän vauhtia alle, ja alku menikin kivasti valsseineen ja keinuineen, kunnes Lara löi taas lukot kepeillä. Sain houkutella sitä aika kauan, ennenkuin se suostui lähtemään, ja teki viimeiset kepit jopa ihan ite ja vähän jo vauhdillakin! :) Puomikin tuli paljon paremmalla vauhdilla kuin ekalla radalla, eikä tarvinnut pysähdellä enää ollenkaan, mutta puomin jälkeen koiran oli pakko singota mun ohjauksesta huolimatta putkeen. Siinä vaiheessa mulla tuli blackout, mikä ei tietenkään enää haitannut kun hylky oli jo tullut, joten tehtiin loppurata vaan jotenkin fiilistellen. Lara sai kyllä kunnon vauhdin ihan loppusuoralla ja juoksikin monta metriä mun edellä maaliin.
Yleensä en ota noita hylkyjäkään vakavasti, mutta näiden ratojen jälkeen keitti ja turhautti niin pahasti. Niissä ei vaan ollu mitään hyvää. Toisellakaan radalla ei nyt oikeastaan ollu väliä, oisko sieltä tullu kepeiltä vitonen ja ehkä 20s yliaikaa vai toi hylky, mutta kun noi kepit. Kun ollaan reenattu niitä, ne on kehittyny ja koira kyllä osaa, niin mikä siinä on ettei se voi ees yrittää?
Eilen alotettiin aamu keppitreenillä takapihalla ja vajaan tunnin reippaalla sauvakävelylenkillä, ja ennen yhtä lähettiin ajamaan Seinäjoelle, missä meillä oli aluevalmennus. Me ohjaajat tehtiin ensin piiptesti, jossa juostiin siis 20m matka jatkuvasti nopeutuvan piippauksen tahdissa. Ite lopetin siinä seitsemän minuutin paikkeilla...
Joku oli menny toivomaan Maijulta vaikeampia ratoja, ja saatiinkin pistää pystyyn 35 esteen rata. Ratapiirrustus oli suunniteltu Lakken halliin, joka on paljon tota Lagun hallia kapeampi, joten päivän teemana olivat pitkät estevälit... Sen sijaan että oltais numeroitu esteet, meille lätkästiin pienet ratapiirrustukset käteen. Tossa radassa ei musta ollut mitään tavattoman vaikeita kohtia, mutta haastavinta olikin sen muistaminen!
Tehtiin ensin seiskaputkelle asti. Lara oli ihan kuin eri koira! Se kävi kierroksilla ja meinas aluksi juoksennella radalla miten sattuu, mutta kun osasin ite varautua siihen, saatiin tosi sujuvaa pätkää tehtyä. Kakkosaita otettiin päällejuoksuna ja vitosaita ennakoivalla valssilla. Ilman numeroita olin ite ihan hukassa, ja ohjaus olikin välillä ihan metästä revittyä, mutta koira teki loistavasti :) Seuraavaksi otettiin puomilta 17-putkelle asti, ja puomi meni niin supernätisti. En vaatinut pysähtymistä ja kontaktit taisi jäädä kerran välistä. Ite toki unohtelin esteitä koko ajan ja pitkät estevälit vähän hämäs. Tehtiin sitten vielä putkelta kepeille, ja vasemmalla ohjauksella Lara jätti kepit kahdesti kesken, mutta haki ensimmäisen välin aika pienellä avulla ja teki ihan hyvällä vauhdilla.
Toisella 7 minuutin pätkällä tehtiin ensin 18-muurilta 24-aidalle asti. Kepit meni paljon paremmin, mutta pituudella piti tehdä pari toistoa että osasin kääntää ajoissa - ensimmäisellä yrityksellä koira nimittäin juoksi pituuden jälkeen vielä kolme aitaa, hieman innokas! Kontaktit oli taas kivat eikä tossa pätkässä ollu sen kummempia ongelmia. Sitten tehtiin pöydältä loppuun, ja mulla oli taas vähän vaikeuksia muistamisen kanssa... Loppupätkä oli varsinkin tosi hauska, Lara teki loistavasti ja puomikin meni vauhdilla :) Saatiin videolle vaan ensimmäisiä pätkiä kun muistikortti täytty, mutta kiitos kuvaajille! Laraa en voi tarpeeksi ylistää, se kun yllätti mut ton eilisen jälkeen ihan täysin! :)
Päätin ettei tehdä pysäytyskontakteja ainakaan vielä. Vaikka Lara saattaa joskus reeneissä vähän hypellä niitä, se menee kisoissa nykyään niin hillitysti ja epävarmasti ettei todellakaan hypi niiden yli, ja ne vaan hidastais tota hommaa entisestään. Pitää opettaa sitten joskus jos tarve vaatii.
