Lauantaina kalenteriin oli merkitty Vöyrin epikset, ja kuinka ollakkaan, aamusta asti satoi kaatamalla. Koska asiat on aina tehtävä vaikeimman kautta, aattelin ettei me olla sokerista, ja tottakai me mentiin Vöyrille! Ilmottautumismaksuun sisälty kaksi starttia kisaavissa. Kun oltiin Laran kanssa kävelty sellainen lenkki että oltiin tarpeeksi mutaisia ja märkiä, jäätiin odottamaan katokseen, ja saatiinkin odottaa kisaavien rataantutustumista yli tunti. Lara oli koko ajan tosi hienosti eikä haukkunutkaan yhtään :)
Mölliratakin ois mennyt kisaavien radasta, ja kisaavien rata sitten vasta haastava olikin! Ennen rataa Lara kävi ihan ylikierroksilla ja sillä oli kauheasti virtaa, mutta radalla sen keskittyminen ja motivaatio vaan katos johonkin. Kun sen yhdistää mun surkeaan ohjaussuunnitelmaan, lopputulos on taattu! Olin lähdössä kolmosaidan vasemmalla puolella, mistä otin koiran kutsulla. Lara kiisi nelosaidalle asti hyvin, mutta vitosaidan hyppäämisen sijaan juoksi putkeen ja veti toisenkin siihen perään. Jatkettiin sitten kutosputkesta ja sain koiran ihan hyvin hallintaan, mutta se kulki vähän omissa maailmoissaan; ysiputkella kutsuin sitä hyvissä ajoin, että se tajuais kääntyä putken päässä, mutta se painoi menemään ehkä kolme metriä putken jälkeen kunnes tajusi kääntyä, ja kepeille päästyään päätti lopettaa kokonaan. Kepit mentiinkin sitten melkein kävelyvauhtia mun kättä vastahakosesti seuraten... Jotain ihan järkyttävää. 16-aidalle olin suunnitellu tekeväni niiston, mutta empäs tehnytkään, ja tuloksena oli se että koira hyppäs sen takasinpäin. Loppurata sentään meni ihan nätisti, ja 18-putkelta koira käänty yllättävän nopeesti viimesille aidoille.
Toisellakin startilla oli havaittavissa lievää sooloilua, kun Lara loikki kolmoshypyn jälkeen iloisesti tuomaria kohti, mutta pysähtykin keskelle kenttää seisoskelemaan eikä kiusallaankaan kuullut mun huutoja. Kun se sitten tuli, jatkettiin rataa niin että olinkin aitojen oikealla puolella, ja koko aita-putki-hässäkkä meni niin upeesti ja puhtaasti, vautsi! Meno oli muutenkin huomattavasti ensimmäistä starttia menevämpää ja nätimpää, kunnes kepeillä koiralle iski blackout ja se kirjaimellisesti käveli kepit niin että näytin sille joka hemmetin välin. Jostain syystä en taaskaan niistänyt 16-hypyllä, ja se mentiin taas takasinpäin. Loppupätkä oli tosi sujuva.
Rata oli kyllä aika haastava, mutta mun ohjauksessa ei ollut mitään logiikkaa ja koiran ajatukset oli jossain ihan muualla. Joskus on vähän huonompia päiviä, ja onneksi noi oli epäviralliset! :D
Eilen käväistiin kentällä heti kun pääsin koulusta. Äiti tuli avuksi ja saatiin taas videopätkää meidän evoilusta :)Laralla oli mukavasti vauhtia ja varsinkin irtoamiseen oon tosi tyytyväinen. Otettiin aluksi kolmea ensimmäistä estettä, sitten 13-aidalle asti, sen jälkeen koko rataa ja lopuksi vielä 11-13-aitoja, kun niissä meinas olla aluksi vähän ongelmia. Olin alunperin suunnitellu valssaavani 12-hypyllä, mutta tilan takia leikkasin takaa, ja Lara meinas helposti hypätä viimeisen aidan takaakiertona. Sainkin hidastaa aika paljon että koira pääs mun edelle. Ekoille kepeille kiersin aaaaivan liian kaukaa, mutta sen huomasin ite vasta kun näin videon... Kontaktit oli kivoja, kepit oli ihan kivat huolimatta siitä että käytin kättä ihan liikaa. Videosta näkyy kaikki olennainen, tottakai mun oli laitettava myös toi pätkä jossa koira karkas puomille, ja saatiin puhelimesta sopivasti taustamusiikkiakin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti