Yli viikko edellisestä postauksesta... Puolustuksekseni kuitenkin kerron, että sairastin viikonlopun ja alkuviikon, joten Larakin on lähinnä lekotellut neljän seinän sisällä. Se kävi sunnuntaina hierojalla äidin kanssa, ja lavat saatiin vihdoinkin auki ihan kunnolla. Alku meni tavalliseen tapaan, koira oli jo käynyt sohvan selkänojallakin ja hypännyt sieltä alas pakoillessaan Hanskia...
Vaikka pakkasta ei oo ollut enää paljoa, uskaltauduin Laran kanssa ulos vasta torstaina. Eilen kävin tallilla (ja sain heti hevosen hampaat otsaani, heh), minkä jälkeen tää voimaton ja nuhainen olo on vaan pahentunut. Mutta eiköhän tää tästä. Sain vaihdettua blogin ulkoasua vähän talvisempaan, katotaan nyt jääkö toi banneri vai teenkö uuden.
Kumma kyllä, Lara tuntuu nauttivan joululomastaan. Tai toki silläkin on vähän tylsää. Mulle lorviminen alkaisi jo riittämään, kun oon tottunut tekemään koko ajan niin aktiivisesti. Erityisesti agilitystä mulla on vierotusoireita, kun viimeisimmistä itsenäisistä treeneistä on kohta kaksi kuukautta, ja niiden jälkeen ollaan käyty vaan parissa valmennuksessa ja ehkä kolmissa kisoissa. Oon tehnyt paljon ratapiirrustuksia ja -suunnitelmia sekä mielikuvaharjoittelua varsinkin ennakoivista valsseista, ja treeni-into vaan pahenee kun lukee muiden agilitypostauksia! Kaikista ratapiirrustuksista tulee vaan sellanen fiilis, että just tota meidän pitäis treenata ja miten kiva tollasta pätkää ois tehdä. En usko että päästään treenaamaan enää tänä vuonna, mutta mun mielenterveyden pelastamiseksi mennään huomenna epiksiin. Oon niin innoissani! :) Toisaalta tauko tekee hyvää meille molemmille, ja ollaan ihan loistavassa vireessä sitten joskus kun jatketaan treenaamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti