Seinäjoki KV

Viime viikolla käytiin kentällä pari kertaa tekemässä kontakteja, mutta muuten ei paljoa tullu Laran kanssa hommattua. Pysäytyskontaktit meni kyllä jo hyvin, mutta en aio vaatia niitä kisoissa, joten en tiedä kannattaisko niitä nyt opettaakkaan kun ei oo johdonmukasta...

Torstaina alkoi onneksi tapahtua, kun Iina ja Rodi junailivat itsensä meille. Koirat tulivat hirveen hyvin juttuun! Ensilumea on hehkutettu varmaan jo ihan tarpeeksi, mutta pakko sanoa että sitä tuli yllättävän paljon ihan yhtäkkiä! Ihan mahtavaa, ja koiratkin olivat ihan mielissään. Iinalla tosiaan oli loma vasta nyt, joten se tuli perjantaina mun kanssa kouluun ja illalla mentiin tallille. Koirat pysy nätisti kotona sen aikaa :)

 

Lauantaina ohjelmassa oli Seinäjoen KV. 106 shelttiä oli jaettu niin, että pennut, junnut ja veteraanit (40) arvosteli Pirjo Aaltonen, ja toisessa kehässä nuoret, avoimet ja valiot (66) hollantilainen Pamela Runderkamp.

Narttujen arvioitu alkamisaika oli 11:15 ja koikkerit alkoivat 13:00, mutta kehät menivät päällekkäin, joten Larasta ei oo kuvia :( Avoimessa luokassa oli 29 narttua, ja Lara oli suunnilleen puolivälissä. Koiria oli niin paljon, että ne jaettiin viiden ryhmiin, ja oltiin siis kolmannessa ryhmässä.

Lara esiinty tosi nätisti. Kun tuomari kumartu sitä kohti maassa, se nojas vähän poispäin, mutta pöydällä ei tuumannut tuomarista mitään, ja jaksoi seistä maassa tosi hyvin. Liikkuessa ei kuitenkaan jaksanut oikeen keskittyä, ja taisikin tulla aika rumat käännökset... Kivasti kuitenkin kaikenkaikkiaan! Ja tällä kertaa se näytti mun silmään paljon paremmalta kuin viikko sitten; eihän turkki nyt viikossa oo miksikään muuttunu, mutta leikkelin korvat siistimmiksi, ja koira kanto ittensä jotenkin paljon paremmin. Pamela Runderkamp oli tosi mukava tuomari, höpötteli koirille ja käsitteli nätisti. Kopeloi koirat ja saneli arvostelut tosi hitaasti ja tarkasti, ja erit oli tiukassa - 29 koirasta vain yhdeksän sai ERI:n, ja loput sitten EH:ta ja H:ta. Kaikki erin saaneet saivat myös SA:n. Loppujen lopuksi Larakin sai hyvin perustellun eh:n tosi hyvällä arvostelulla:

"3,5 years tricolour. Her expression is spioilt by her ear carriage, otherwise a very nice overall picture. Well formed feminine head. Good bite. Expressive eye. Good topline. Nice body. In between coats. Moved well. Lovely temperament." AVO EH

Kun päästiin kehästä, laitoin Laran häkkiin ja menin koikkerikehälle. Rodi oli saanut ERI:n ja SA:n, voittanut valioluokan ja ollut paras uros. Jäljellä oli enää roppikehä, jossa kipailivat äiti ja poika, Rodi ollen VSP ja sen emä Seeda ROP. Kummatkin esiintyivät hienosti ja saivat CACIB:it :)

Onnistunut päivä siis kaikin puolin, ja oli kiva nähdä tuttujakin. Ja kuvata pitkästä aikaa! Mun piti poistaa toi kuvat.fi:n tunnus mistä tykkäsin kyllä tosi paljon, mutta näyttely- ja agilitykuvia löytyy nykyään sitten picasasta, ymmärtääkseni sinne tarvii kuitenkin googletilin? No kuitenkin, täällä lisää kuvia Seinäjoelta, lähinnä shelteistä, koikkereista ja parsoneista, mutta onhan tossa muitakin rotuja vähän. Kuvat c Hanna Vainionpää, jos käytätte kuvia niin ois kiva jos copyt ois näkyvillä! Sunnuntaina käytiin vielä aamulla räpsimässä pakolliset yhteiskuvat pusikossa ennen kuin Iina ja Rodi lähtivät.

 

 

 

Treeniä ja muita kuulumisia

Luvassa taas tällänen tylsä-kuvaton-ei-mitään-asiaa -postaus! :) Ensinnäkin, muutin vähän ulkoasua. Aika aikasta jo syysbanneri tehdä, mutta kyllästyin siihen vanhaan ja nyt on ollut niin vilposet säätkin, että syksyn tulon huomaa. En oo kuvaillu kovin paljoa ja uudet kuvat on muutenkin kuraa, joten laitoin tohonkin pääasiassa vanhoja kuvia.. Ne on vaan niin paljon parempia! 

Me ollaan tehty kaikenlaista! Tiistain Lara vietti Jennin kanssa Jennin isovanhemmilla kattomassa Sofi-shelttiä. Ne on nähneet pari kertaa aiemminkin, ja tulivat nytkin alkujännityksen jälkeen tosi hyvin juttuun, kun molemmat ovat niin arkoja, Sofi vielä paljon Laraakin arempi. Joskus niinkin päin. Keskiviikkona tehtiin Laran kanssa neljän tunnin lenkki, kun käveltiin ensin Saijalle, tehtiin Saijan ja Rosi-mäyriksen kanssa joku tunnin lenkki ja käveltiin takasin kotiin. Varmaan siinä jotain 15-20km tuli mentyä! Rosi on yleensä tosi kiinnostunu Larasta ja aika hyökkääväkin, mutta nyt ei tuumannut siitä oikeestaan mitään ja ne osas olla tosi nätisti :) Sitten ollaan vaan lenkkeilty ahkerasti ja treenailtu keppejä vähän joka päivä, erityisesti tota vasenta ohjausta.

Eilen meillä piti olla Kauhavalla ohjatut, mutta muut ryhmäläiset olivatkin sairaita, eikä Pasiakaan sitten näkynyt. Onneksi Elli jäi Iineksen kanssa alkeisryhmän jälkeen meidän seuraksi, niin ei tarvinnut yksin olla :) Väsäsin sitten ilman mitään kummempia suunnitelmia tollasen radan ja mentiin ensin punasta. En ohjannut sitä ihan loogisimmalla mahdollisella tavalla, koska halusin harjotella mm. takaaleikkauksen ajotusta, joten leikkasin takaa kolmosella, tehtiin kepit vasemmalta ja seiska-aita sylkkärillä. 

Koira oli ihan loistava, kun osais vaan ite ohjata... Puomi ja putki meni kerran sekasin, kun en aluksi ollut tarpeeksi selkeä niiden kanssa, tuttuun tapaan ennakoin vähän takaaleikkauksessa ja meinas unohtua ottaa koira tarpeeksi lähelle kättä nelosaidan jälkeen, ettei se hypännyt aitaa takasinpäin kepeille mentäessä. En mäkään kuitenkaan kovin pahasti kömmäillyt, mitä nyt vähän alkukankeutta! Kepit oli tosi hyvät, ohjaan vasemmalta vielä kädellä mutta niissä on paljon vauhtia eikä tullut yhtään virheitä niiden kanssa.

Sinisellä radalla aloin olla vähän enemmän mukana itekkin, ja olihan toi toki helpompikin. Taas takaaleikkauksia aalle mentäessä ja nelosaidalla, ja loppurata kepeiltä eteenpäin samanlainen kuin punanen. Eniten yllätyin siitä, ettei Lara sekottanut putkea ja puomia tässä kertaakaan. Muutenkin oli tosi nättiä menoa, ei mitään moittimista :) Kaikenkaikkiaan kontaktit oli tosi nättejä, ei ollut aikeissakaan hyppiä yli vaikkei kyllä hidastellutkaan yhtään. Päästettiin koirat vapaaksi kun kerättiin rataa pois, ja Lara meni keinua itekseen, ja odotteli kuitenkin että annoin luvan tulla alas. Ihmekakara. Ihmeen nätisti Iineskin suhtautu Laraan, ei yhtään käynyt päälle tai koittanut edes leikkiä sen kanssa! Normaalia enemmän on siis nähty koiriakin tälle viikkoa :D

Ahkeraa treeniä ja valioluokan vieraita

Me ollaan vietetty erittäin koiraisa viikonloppu, enkä oo ehtinyt millään postata, joten tässä nyt tavaraa kolmen päivän edestä!

Eli tosiaan, heti perjantaina 4.5 Tauno kuskasi mut ja Laran Vöyrille epiksiin. Oli ihan mahtavaa päästä pitkän hallikauden jälkeen kentälle tekemään! :) Ilmoitin Laran reippaasti kisaaviin, kun keinuakaan ei ollut. Koiria oli aika vähän joten ei tarvinnut kauaa odotella, ja nähtiin siinä samalla Sannaa ja Taavia pitkästä aikaa.

Kisaavien rata näytti suunnilleen tuolta. Ei helpoimmasta päästä, mutta päätin jättää turhat valssit ja leikkaukset pois ja pitää menon simppelinä. Lähdössä olin kakkosaidan vieressä, josta pääsin hyvin putken lähemmän suun eteen ja siitä ohjaamaan helposti loputkin aidat, eikä niissä ollut mitään ongelmia. Lara oli aivan mainio! Sillä oli kivasti vauhtia ja se irtosikin hyvin. Kontaktit nyt olivat tuttuun tapaan hitaat, koira hidasti jo alastulon alussa ja lähti vasta kun aloin huutaa seuraavaa aitaa ja ties mitä. Ysiaidan jälkeen ajattelin Laran tietysti ryöstävän Aalle, mutta se haki kepeille mukavasti ja pujottelikin hyvin, kunnes multa loppu happi ja koira jätti viimeisen kepin pujottelematta. Loppurata meni puhtaasti, kaikenkaikkiaan 5vp ajalla 45,06s ihanneajasta 48s.

Kisamaksuun sisältyi kaksi starttia, joten päästiin pian radalle uudestaan. Lähtö oli sujuva kuten ensimmäiselläkin startilla, mutta vauhtia oli huomattavasti vähemmän, ja kepeillä viimeinen keppi jäi taas pujottelematta, tiedä sitten mistä johtui. Kontakteilla koira oli aika jäässä, ja taisi pysähtyäkkin Aan päälle! Loppusuoralla spurttasi kuitenkin hienosti, ja tostakin 5vp ajalla 47,22s. Oltiin neljänsiä neljästä koirakosta, eli ainoita, joita ei palkittu, mutta oon tohon kyllä tosi tyytyväinen! n___n

Iina ja Rodi junailivat meille perjantai-iltana, ja lauantaina 5.5 Iina lähti mun seuraksi Kokkolan epiksiin. Luulin että epikset järjestettäisiin ulkokentällä, joten lähteminen tuntui kaatosateessa ihan hullulta, mutta päästiinkin onneksi ihanan isoon halliin :) Kisaavissa oli keinu, ja tultiin sen verran myöhässä ettei oltaisi niihin ehdittykään, joten ilmoittauduin mölleihin, jossa taisi olla kuusi koirakkoa.

Rata oli mukava, valssaus kasiaidan jälkeen, pientä kikkailua loppupätkällä ja muuten vain juoksua. En tiedä oliko Lara väsynyt edellispäivän epiksistä ja odottelusta, vai stressasiko se hallia, mutta se ei tuntunut kulkevan ollenkaan: se kielsi nelosaidan, kun jäi pällistelemään nurkassa olevaa ratatoimitsijaa ja kun otettiin uusiksi, se lähti hypyn jälkeen muka nurkkaan, mutta tuli onneksi käskystä luo ja jatkettiin rataa. Loppurata menikin mukavasti, jopa kontaktit, mutta ihan viimeisen aidan Lara kiersi väärältä puolelta, vaikka ohjasin sen muka tosi tarkasti. Siitä siis hylky ajalla 55,56s.

Päästiin onneksi uusimaan rata melkein samantien. Nyt innostin koiraa kokoajan ja koitin juosta itsekkin kovempaa, mikä toimi ja koirassa oli oikeasti paljon paremmin vauhtia. Seiskalla kuitenkin ennakoin mutkassa, eikä Lara irronnut ollenkaan, vaan kielsi seiskan ihan kiinni mun kädessä. Loppurata oli kuitenkin ihan hyvä, kun saatiin vähän vauhtiakin, lopputuloksena vitonen ajalla 48,06s. Sillä oltiin toisia, ja valitsin palkinnoksi lukuisten tavaroiden joukosta pari luuta ja vihon :)

Halli oli lähellä keskustaa, joten käveltiin asemalle aika nopeasti, kun sadekin oli lakannut. Kierreltiin keskustassa vähän, käytiin ostamassa liput ja haettiin subit, jotka sitten syötiin junassa. Lara nukkui koko matkan tyytyväisenä ja hiljaa, ja ihan mukavasti sekin meni, vaikka tulikin vähän kinaa konnarin kanssa, VR:n asiakaspalvelu <3 Koska loppupäivän satoi, katottiin Holiday (joka oli aivan loistava) ja ilta menikin Rodia pestessä ja puunatessa.

Sunnuntaina 6.5 herättiin aikaisin kuvaamaan koiria(!) ja Lara jäi kotiin, kun mentiin Iinan ja Rodin kanssa Pietarsaaren ryhmikseen. Koikkereita oli viisi ja ne arvosteli tuomarinmuutoksen takia Harry Tast, joka ei ollutkaan yhtään niin pelottava ja tiukka kuin mitä olin luullut, vaan jakoi itseasiassa tosi paljon ERIä ja SAta. Rodi esiintyi ihan loistavasti ja saikin huippuarvostelun ja KOLMANNEN SERTINSÄ! Hurjasti vielä Iinalle onnea valioitumisesta, ihan mieletöntä! :) Lopullisena tuloksena oli siis ERI1 SA PU1 VSP SERT FI MVA. Ei sillä, ei toi nyt kyllä yllätyksenä tullut :)

Kun päästiin kotiin ja saatiin hetki huilittua, lähdettiin käymään kauhavan agilitykentällä. Tuolla ei oo tehty vielä mitään, ja talkootkin on vasta 10. pvä, mutta mäpä oonkin käynyt tsekkailemassa kentän heti kun lumet suli, ja se on tosi hyvässä kunnossa! Otin Laran kanssa vaan kontakteja, keppejä ja keinua, ja loppuun vähän irtoamista, ja se oli ihan loistava - kepeillä meinasi into loppua aika nopeesti, mutta pienen paussin jälkeen kulki taas kuin veturi, eikä keinussakaan ollut mitään ongelmaa, vaikka päästin sen jo alas vapaasti ja otettiin ympärille vähän radanpätkää. Laitoin Laran muutaman onnistuneen toiston jälkeen autoon ja räpsin vähän kuvia kun Iina ja Rodi menivät radanpätkiä ja muistelivat yksittäisiä esteitä mieleen. Ihan huippua kun voi alkaa taas treenailemaan ulkona, kun kotikenttä saadaan kuntoon.

Larallekkin oli tosi hyvä kun Rodi kävi kylässä, aika lailla se vaan irvisteli ja haukkui Rodille ja pysyi muutenkin mahdollisimman kaukana, ja arvatkaa vaan oliko vaikeaa saada niistä tilannekuvia! Kumminkin, lisää näitä viikonloppuja, ja mehän nähdäänkin Iinan kanssa taas parin viikon päästä! :) Lisää kuvia löytyy Rodin blogista!

 

 

Perfect match

Tänään vietettiin viimeinen lomapäivä Uusikaarlepyyn mätsäreissä. Aluksi oli oma hommansa löytää pääsiäisenä auki oleva kauppa, josta saatiin ostettua lihapullat, mutta Tähtihallille osattiin hyvin. Mun ruotsinkielen taitojen taso tuli huomattua jo kun sössin ilmoittautumisen, mutta onneksi paikalla olivat jälleen myös Mari ja Oliver sekä Asta ja Seri, ettei tarvinnut kuunnella ruotsia koko päivää... :D

Ohjelmassa oli ensimmäiseksi temppuluokka, johon en tietenkään tajunnut osallistua. Koirakoita oli kaksi, joista Mari ja Oliver veivät loppujenlopuksi voiton hienolla esiintymisellään. Temppuluokan jälkeen katsottiin vielä Lapsi ja koira -kehä, ja sitten starttasivat toisessa kehässä isot, toisessa pennut. Saatiin siis odotella aika kauan, ja Lara haukkui täyttä kurkkua koko odotusajan. Ihan järkyttävä meteli.

Aika meni kuitenkin nopeasti, ja päästiin kehään viimeisenä parina Serin kanssa. Lara asetteli jalkansa heti oikein ja oli muutenkin kuulolla, ja liikkui ainakin... no, iloisesti - luulin että se liikkui jopa hyvin, mutta kuvista näkyi, että se otti koko ajan kontaktia ja häntä pyöri pystyssä. Höpsö :') Lara seisoi taas nätisti, vaikka mun piti tällä kertaa vähän asetella sitä. Pöydälle se on nykyään menossa aina niin innoissaan, että nousee sitä vasten ennenkuin ehdin nostaa sen. Kuten tavallista, se nojasi vähän mun kättä vasten kun tuomari kopeloi, mutta ei kääntänyt päätään pois hampaita katsottaessa, vaan _katsoi_tuomaria_ ja näytti hampaat kiltisti! Kolmiolla sillä oli kauhea kiire kehän laidalle, joten aika rumaksi hirttämiseksihän se meni, mutta se sai silti punaisen nauhan. Tuomari kasvatti shelttejä, ja olin tietysti ihan mielissään kun tykkäsi Larasta :) Heti meidän jälkeemme alkoi sinisten kehä, jossa Oliver ei sijoittunut mutta Seri voitti! ^^

Punaisten kehässä taisi olla kahdeksan koirakkoa. Mentiin vain ympäri ja laitettiin koirat sitten seisomaan, ja Laran meno taisi olla aikalailla samannäköistä kuin aiemminkin, mutta se keskittyi kyllä tosi hyvin! Tuomari viittoi meidät toiseksi, ja punaiset voitti mielettömän hyvin esiintyvä käppänä, joten huonolle ei hävitty! Voitettiin pokaali, tennispallo, rouhetikkuja ja RC:n näytepussi.

Kehien jälkeen jäätiin vielä seuraamaan BIS-kehää, jossa palkittiin poikkeuksellisesti erikseen sinisen ja punaisen nauhan saaneet koirat. Seri esiintyi mahtavasti ja sijoittuikin kolmanneksi. Mätsärit oli hyvin järjestetty ja oli mukavaa, ja ennenkaikkea hyvää harjoitusta viikonloppua varten. Kiitokset mätsärikuvista ja seurasta Marille ja Astalle! :)

Kokkolan mätsärit

Ensinnäkin, hyvää pääsiäistä kaikille! :)

Tänään oli Kokkolan mätsärit, ja mentiin junalla, kun aikataulut sopi kerrankin yhteen. Viime junareissusta on jo aikaa, mutta Lara oli menomatkalla aika rauhallinen, mitä nyt haukkui pienesti vähän väliä, mutta rauhoittui ihan viimeisillä minuuteilla. Mätsärit järjestettiin samassa paikassa kuin viime heinäkuussa, ihan aseman lähellä. Viimeksi mulla oli ongelmia löytää postin terminaali, mutta nyt oli mukava kävellä, kun reitti oli tuttu! Paikalla olivat myös Mari ja Oliver, Asta ja Seri sekä muitakin tuttuja, joten odotteluaika meni mukavasti kuulumisia vaihdellen. Lara ei pahemmin koirista välittänyt, mutta kävi sekin vähän tuttuja moikkaamassa :)

Pienet arvosteltiin pentujen jälkeen. Kehään otettiin neljä koirakkoa kerrallaan, ja pääsimme kehään heti ensimmäisten joukossa mustan koiran (rotua en muista), shiban (?) ja Tatu-phalénen kanssa. Lara seisoi tosi hyvin ja jaksoi odottaa muiden arvostelun ajan. Miestuomari oli tosi mukava, eikä Lara varsinaisesti väistänyt sitä. Pöydällä se vähän aristeli, mutta antoi tuomarin kopeloida ja näytti hampaat nätisti. Liikettä olin ressannut ihan turhaan, koira ravasi tosi hienosti, mutta taisi suoralla tarjota vähän kontaktia... Koko nelikko palkittiin punaisin nauhoin.

Tuomari jakoi sinisiä ja punaisia nauhoja vähän fiiliksen mukaan, ja loppujenlopuksi sinisen saaneita oli kuusi ja punaisen saaneita ainakin puolet enemmän. Seri esiintyi tosi siististi ja sijoittui sinisten kolmanneksi, ja sitten punaiset kutsuttiin kehään. Koiria vain seisotettiin kehässä ja tuomari kävi katsomassa jokaista pikaisesti. Lara keskittyi hyvin, mutta meidät käteltiin ensimmäisinä kehästä pois. Loppujenlopuksi Oliver voitti punaiset, onnea vielä! ^^

Ensimmäisen junan lähtöön oli kymmenen minuuttia, joten vaihdoin vain Laralle hihnan ja pistettiin juoksuksi. Ajattelin juosta parinkymmenen minuutin matkan kymmenessä minuutissa, ja päästiin asemalle ennätysajassa - vain pari minuuttia junan lähtemisen jälkeen. Ei muutakun kolme tuntia seuraavan junan lähtöön, jee!

Siinähän se aika meni kavereille soitellen, ja Lara jaksoi odotella urhoollisesti; se lähinnä makoili mun vieressä ja sylissä penkillä, ja kävi välillä istumassa kukkapenkissä takanani. Jossain vaiheessa hilpeä miesporukka tuli moottoripyörämessuilta pitämään meille seuraa, ja Lara suhtautui niihin kyllä yllättävän hyvin - haukkui parille aluksi, mutta istui loppujenlopuksi jopa niiden vieressä rapsuteltavana. Ihan hyvää harjotusta tuokin, ottaen huomioon taas sen erkkarin.

Kun juna vihdoin saapui, Larasta huomasi, että päivä oli ollut pitkä ja pienellä oli nälkä. Se piti koko lyhyen junamatkan pientä ärinää ja haukkui välillä, ja oikein hävetti kun mun piti komentaa sitä jatkuvasti. Päästiin kotiin kuitenkin ehjin nahoin :) Kuvista kiitokset Marille ja Jesselle!

Kevätfiilistelyä ja agilityä

Sunnuntaina mun oli tarkotus mennä kuvaamaan agilitykisoja Seinäjoelle, mutta jäin laiskana kotiin ja käväistiin Laran kanssa pitkästä aikaa naapurissa kattomassa elukoita - Emppu-vuohta, ex-ravuria Iinaa, hullua vuodenikäistä seropia Moosesta ja vanhaa hirvikoiraa Murrea, jota Lara ei edes meinannu muistaa! Lara vierasti niitä aluksi, mutta tottu nopeesti ja piristy selvästi, kun sai vähän veihtelua normilenkkeilyyn. Meidän toinen naapuri, jonka luona ollaan yleensä käyty kattelemassa hevosia, koiria ja lehmiä, on muuttanu pois, ja Lara on ihan raasuna aina menossa sinne kun kävellään ohi. Onhan siellä kissat ja hevoset vielä, pitäs kai joku päivä käydä vilkasemassa.

Tiistaina leikkasin Laran kynnet ja siistin korvat ja tassut, ja niistä tuli kieltämättä tosi siistit! Varsinkin korvat on aina ihan järkyttävässä kunnossa (kuten jo pelkästään edellisten postausten kuvista voi päätellä), eikä niitä saa millään hyvin kun rupeaa saksimaan niitä sitten näyttelyitä edeltävänä iltana, joten pitäisi muistaa pitää ne aina edes suht. siistinä.

Muuten ollaankin vaan lenkkeilty, kuvailtu ja tokoiltu jonkinverran. Liikkeestä seisomisessa hidastan vielä ite vauhtia, mutta se on menny kyllä eteenpäin. Paikallaoloja pitäs tosissaan harjotella, mutta se on vähän jääny. Seuruun kontaktit ja käännökset on ollu kuitenkin tosi hyviä ja koiralla on tosi hyvä asenne tohon hommaan. Taidan 25. pvä kallistua kuitenkin mätsäreiden puoleen...

Torstaina meillä oli hallivuoro. Esteet oli laitettu jo valmiiksi niin sopivasti, että sovellettiin niistä tollanen mukavaisa rallittelurata. Lara työskenteli mielettömällä energialla ja innolla, haki tosi hyvin ja nopeuskin on parantunu paljon. Alussa oli parit valssaukset, joissa mäkin olin kerrankin ajoissa, ja vitonen mentiin vaihdellen poispäinkäännöksenä tai sylkkärinä, joista molemmat toimi hyvin. Kontaktit oli nättejä, kasiputkella valssaus ja kepit mentiin vaihdellen oikeassa ja vasemmassa ohjauksessa, mutta useammin oikeassa, että sain yhdelletoista jännemmän ohjauksen. Siinä oli aluksi vähän ongelmia, kun koira meinas hypätä aidan takasinpäin eikä ois jatkanu millään kahdelletoista, ja kun aloin vielä ite ennakoida, se ei hypänny enää ollenkaan. Saatiin se kuitenkin parin yrittämän jälkeen menemään kivasti, 12-13 välistäveto ja kepit vaihdellen ohjausta.

Otettiin vähän sylkkäriä, irtoamista ja keppejä eri lähestymisistä ja molemmilta puolilta, ja loppuun tollanen simppeli pätkä, joka on alunperin jälleen Toivon blogista, mutta lyhensin sitä parilla aidalla. Ekoilla kerroilla koira valu aina melkeen kolmannelle aidalle ennenkun meni putkeen, mutta parilla toistolla saatiin käännökset aika teräviksi. Kepit on vasemmassa ohjauksessa vielä aika alkeelliset, mutta kyllä se siitä!

Meillä piti olla aktiivinen viikonloppu; tänään Kannuksen mätsärit ja huomenna epikset Saarijärvellä, mutta mulla olikin tänään ajotunti, eikä huomiseksi oo kyytiä... Daaamn.

What a mess we made

Viikonloppu on menny ankeissa tunnelmissa.

Eli tosiaan, perjantaina meille tuli hoitoon vuodenikäinen sierra Smartti, jonka oli tarkoitus viipyä sunnuntaihin asti. Heti kun sen omistajat lähtivät, se istahti eteiseen ulko-oven eteen tärisemään ja vain tapitti ovenkahvaa. Lara ei piitannut koirasta, mitä nyt kävi välillä katsomassa oliko se yhä tallessa, ja tottakai katsasti sen ruokakupit heti tilaisuuden saatuaan! Lähdettiin sitten pikimmiten koirien kanssa pienelle lenkille, ja Smartti käyttäytyi hihnassa tosi mallikkaasti, ei vetänyt tai välittänyt autoista. Ja se rakasti lunta! Tulomatkalla päästin Laran vapaaksi, ja Smartti olisi halunnut kovasti leikkiä sen kanssa, joten päästin senkin pihassa irti, kun omistajat olivat sanoneet, että saa pitää ilman muuta vapaana. Koirat juoksivat ja heittelin niille palloa, ja molemmat pysyivät hyvin pihassa. Kun olin kuitenkin menossa sisälle, Smartti ei tullutkaan, vaan istahti portaiden päähän eikä antanut ottaa kiinni. Yritettiin saada sitä aikamme sisälle tuloksetta, ja lähdettiin loppujenlopuksi tallille ja jätettiin miesväki vahtimaan koiraa.

Kun tultiin kotiin, Smartti oli yhä kolmen tunnin jälkeen ulkona hyperaktiivisena, muttei tehnyt elettäkään antautuakseen tulemaan sisälle. Menin ite suoraan sisälle, kun muut jäi vielä yrittämään koiraa, ja niinhän siinä kävi, että Ulla sai sitä pannasta kiinni, Smartti säikähti ja näykkäisi Ullaa käteen ja äiti alkoi huutaa josta koira ilmeisesti meni niin paniikkiin että karkasi.

Ilmotettiin asiasta naapureille ja tutuille ja etsintäapuakin saatiin, ja loppuilta yötä myöten menikin koiraa etsiessä. Metässä tai pelloilla ei näkyny minkäänlaisia jälkiä, joten koira on jolkotellu tietä pitkin, mistä ei jälkiä erota. Jatkettiin etsintöjä lauantaina ja omistajat ovat etsineet koiraa eilisestä asti, mutta sitä ei oo löytynyt vieläkään... Toisaalta kukaan ei oo ilmottanu kuolleestakaan koirasta, joten toivoa on vielä. Eihän tosta voi ketään syyttää, mutta kamala tunne kun tietää toimineensa niin väärin eikä tapahtunutta voi enää mitenkään korjata. Ja vaikka omakin huoli on näin suuri, en voi edes verrata sitä koiran omistajien huoleen... Ei voi muuta kun pitää silmät auki ja toivoa parasta.

Metsään menneet möllit

Seinäjoella oli eilen Lagun epikset, ja pakkohan mun oli niihin päästä, vaikka olinkin vielä puolikuntonen - mikä ei ehkä ollutkaan niin hyvä idea. 

Möllirata oli perushelppo, 15 esteen juoksurata. Kasiputkella takaaleikkaus, kymppihypyllä valssi ja muuten vaan juoksemista ja esteiden huutelua. Just sellanen rata, josta pitäs napata nolla helposti. Laran kiinnostus koko hommaan oli kuitenkin nollassa, ja kun lähetin sen kasiputkeen, mun ääni petti ja vaikka koiran olis pitäny ilman ääntäkin tajuta mennä, se oikeen hidastu miettimään, ja pinkas puomille aivan innoissaan. Puomin alastulolla meinasin napata sen kiinni, mutta vintiö luikki ohitseni ja oli menossa pussille, kun ärähdin sille PUTKEEEEN ja jatkettiin loppurata virheettömästi, mitä nyt lamaannuttavan hitaasti ja tahmeasti, mutta kuitenkin.

Uusintarata lähti ihan verkkaisesti, mutta kymppihypyltä Lara juoksi sen kummempia miettimättä putkeen, vaikka kiljuin A:ta niillä viimeisillä äänenrippeillä mitä kurkusta lähti. Putkesta tullessaan se meni suoraan A:lle, ja pysähtyi sen huipulle katselemaan vieressä olevaa ratatoimitsijaa. Siinä tilanteessa ei voinu muutakun nauraa, ihme tapaus! 12-hypyn jälkeen se kävi vielä nurkassa tervehtimässä toista ratatoimitsijaa ennenkuin saatiin sekin rata päätökseen.

Kyytiä odotellessa kerettiin ottaa vähän tokoa pihalla, ja Lara teki tosi hyvin! Seuruussa se meinasi aluksi vähän ennakoida, mutta kun hieman rauhottu niin käännökset oli tosi huolelliset, kontakti pysy kivasti ja istumaanmenot pysähdyksissä oli oikein skarppeja :) On se etevä! Liikkeestä seisomisessa valu vähän, mutta maahanmenot oli nopeet ja suorat. Otettiin loppuun vielä paikallaoloa lyhyellä välimatkalla ja koirahäiriöllä, ja hyvin pysy.

Tulokset onkin näköjään netissä Lagun sivuilla, ja oltiin kuudensia seitsemästä koirakosta ja tällä hetkellä koko Talavikupin Medimölleistä neljänsiä yhdeksästä, ei huono! Harmi ettei päästä viimiseen osakilpailuun, kun tuun just reissusta tuollon 4.3 :(

Tänään meillä kävi vuodenikäinen serra de airesinpaimenkoira Smartti, joka tulee meille luultavasti ensi viikonlopuksi hoitoon. Sulonen otus! :) Kun koirat olivat ulkona, Smartti juoksenteli ympäri pihaa ja olisi halunnut leikkiä Laran kanssa, mutta Lara huusi koko ulkonaoloajan täyttä kurkkua ja koitti kavuta milloin kenenkin syliin turvaan. Pikkuhiljaa se uskaltautu käydä vähän lähempänä toista koiraa, mutta koko ajan varautuneena. Sisällä nuo olivat tosi nätisti ja tekivät jo tuttavuuttakin.

Pentuja!

Aika harhaanjohtava otsikko kieltämättä :')

Olin nimittäin viikonlopun Teuvalla kaverillani, ja siellä oli _kymmenen_ koiranpentua! Reilun kuukauden ikäisiä seropeja, emässä saksanpaimenkoiraa ja alaskanmalamuuttia ja isässä ainakin lapinkoiraa ja saksanpaimenkoiraa. Ja pikkuiset olivat niin suloisia! Lauantaina tehtiin kunnon urakka ja pestiin koko pesue, ja yllättävn hyvin osasivat olla. Muutenkin hirmuisen herttaisia, viihtyivät hyvin sylissä ja pitivät huomiosta, kameraakin vain ihmettelivät eivätkä olleet salamasta moksiskaan :) Suurinosa mustia ruskein/vaalein merkein, ja muutama riistanvärinen joukossa.

Muuten koirajuttujen saralla on ollu aika hiljasta: meillä ei oo reenejä eikä helmikuuhun mahdu koiratapahtumia, ja ulkonakin on liian kylmä kunnon lenkkeilyyn, joten se on jäänyt muutamaan vartin pyrähdykseen päivittäin... Oikeen hävettää, mutta minkäs teet, kun ulkona on yli 20 astetta pakkasta ja koira alkaa nostella tassuja jo sadan metrin kävelyn jälkeen.

Mutta näyttelyjuttujen suunnitteluun on ainakin ollu aikaa! Lähes päivittäisen kyttäämisen jälkeen melkein kaikki meidän suunnitelmissa olevien näyttelyiden tuomaritiedot on vihdoin julkastu. Mänttä-Vilppulan kansallisiin ei mennä, koska Marjatta Pylvänäinen-Suorsa on jo arvostellu Laran. Haukiputaan erkkarissa sheltit arvostelee Brittiläinen Dave Weller, Tampereen KV:ssa Irlantilainen John Walsh Jr., Kempeleen ryhmiksessä Serbialainen Zoran Brankovic ja Seinäjoella lokakuussa Pamela Runderkamp Alankomaista. Kesäkuussa ja heinäkuussa mulla ei oo koiranäyttelyille aikaa, mutta 5.8 ois Kuopiossa erkkari, mutta mennään luultavasti sinne KV:hen, koska sheltit tuomaroi siellä Rainer Vuorinen. Turun reissu oli niin huippu, että haluan mennä sinne kyllä uudestaankin vielä tän vuoden puolella, joko ryhmiskeen 22.9 tai KV:hen 21.10, jossa olis tuomarina Margaret Martin Irlannista. Ja sitten on tietysti Jyväskylä marraskuussa. Oon ihan pakkomielteinen näiden kanssa!

No mutta kuitenkin, jotain kiinnostavaa tähänkin postaukseen, eli vähän räpsyjä mukuloista ja niiden emästä Dieselistä :)

 

 

Talvipäivän aksaa ja viikonlopun valmistelua

Sain hommattua hallille kausikortin, ja käväistiin siellä tänään Ellin ja Iineksen kanssa :) Lara vähän paineistui Iineksen läsnäolosta, seuraili sitä ja haukkui kun ei ollut käskyn alaisena, mutta teki radalla huippuhyvin. Otettiin aluksi vaan keppejä ja erilaisia tekniikoita parilla aidalla. Kepeillä koiralla oli hurjasti intoa ja vauhtia, eikä haitannut, vaikka pidin kättä hieman kauempana kuin viimeksi - kyllä noi käsiavut vielä pois saadaan! Sylkkärit, valssit ja vippaukset meni hyvin, eikä vasemmassa takaleikkauksessakaan oo enää ongelmia. Lara oli aivan innoissaan, piti malttamatonta ininää koko ajan ja teki tosi nopeasti ja tarkasti!

Varsinainen rata oli sitten suunnilleen tuollainen kolmosten rata. Otin sen joltakin sivustolta, mutta hallin pituus ei riittänyt, joten 12 oli paljon 17 lähempänä, ja kepit lähti tosta 13/4-aidan kohdalta. Lisähaastetta saatiin siitä, että puomi oli suoran putken vieressä ja A heti sen perässä, eli mutkaputki oli A:n alla, kun tilaa ei oikein muuten ollut.

Hankalinta tossa oli lähinnä mulle radan hahmottaminen, kun välimatkat oli mitä oli ja varsinkin noi kepit oli niin hassussa paikassa. Aluksi mentiin rata parissa pätkässä ihan jo siksi, etten muistanut sitä... Lara oli kuitenkin tosi pätevä, teki kaiken just niinkun ohjasin ja vähän paremmin :) Lähdössä olin tossa kakkosaidalla, ja koira piti ottaa hyvin hallintaan ettei hypännyt muuria kakkosen jälkeen, kun se oli niin lähellä. Neloselta välistäveto, vitoselta takaaleikkauskella kepeille ja keppien jälkeen palkka. Kymppiputkelta koira piti taas ottaa hallintaan ja olla tarkkana kun 11-12-13 oli ihan supussa, siitä vaan juoksemalla loppuun ja 16 jälkeen takaaleikkaus. Muutaman toiston jälkeen Laran keskittyminen alko herpaantua ja karkas kasilta A:lle ja siitä puomille, kun oli kontaktihullun pitänyt vaan kattoa ja kärsiä kun toinen sai mennä mutta ite ei! :D Kepeille mentäessä mulla tuli paljon virheitä, ja taisi Lara kerran mennä kymppiputkesta 15-hypyllekkin, kun oma ohjaus herpaantu hetkeksi. Mutta loppujenlopuksi saatiin pari tosi kivaa pätkää, Lara meni oikeen kuuliaisesti, mutta halli nyt oli vaan vähän ahdas tolle radalle.

Lara oli osan ajasta kiinni, kun autoin Elliä ja Iinestä, mutta hyvin maltto odottaa, ja olipahan sitten ainaki hirveesti virtaa jos ei muuta! Laralle on tuskaa kattoa vierestä kun edes rakennan rataa, kun ei saa ite osallistua, joten ihan hyvää harjotusta toikin.

Mulla jäi tosta kolmosradasta vähän paha maku suuhun, kun se ei toiminut tossa hallissa ja tein ite niin paljon mokia, joten otettiin vielä tollasta simppeliä radanpätkää. 1-2 välistäveto, suora linja A:lla ja putkella, vitoshypyllä poispäinkäännös ja putkeen, josta koira vaan hanskaan ja sylkkärillä yli. Lara oli upee, eikä tehnyt ainuttakaan virhettä! :) Mentiin toi kuitenkin useamman kerran kun koira niin tykkäs, vaihdeltiin noilla 5 ja 7 -aidoilla sylkkäriä ja poispäinkäännöksiä ja viimeisellä kerralla siirsin ykkös- ja kakkosaitojavähän kauemmas toisistaan niin saatiin niihin pätevät valssaukset, enkä ollu edes myöhässä tällä kertaa.

Loppuun otettiin keinua ilman rämähdystä. Lara meni aivan innoissaan puoleenväliin asti, jossa se kävi maahan ja jouduin houkuttelemaan sen kontaktille, josta se kaahasi pois innoissaan heti luvan saatuaan. Iines oli vähän mustasukkainen ja kävi Laran päälle kun palkkasin sitä keinun jälkeen joten otettiin vielä parit toistot ja ihan kivastihan tuo meni, ei sillä etteikö takapakki keinussa kyrsisi... Lara tuli Iineksen kanssa yllättävän hyvin juttuun. Meidän autossa Iines ei oo koskaan ollu, ja Lara vähän irvisteli ja oli levoton koko matkan. Muutenhan noi jo toisensa tunteekin :)

Lenkit on ollut pääasiassa aika lyhyitä kylmän sään vuoksi, mutta sitäkin vaihtelevampia. Maanantaina testattiin tossuja ensimmäistä kertaa tälle vuotta, kun tehtiin reilun tunnin lenkki tiellä, ja etutassuista ne lähtivät ensimmäisen parinsadan metrin aikana. Takatassuissa pysyivät hyvin siihen asti, kunnes koira kömpi hankeen kuselle, johon se toinen tossu sitten jäikin etsimisestä huolimatta... Tiistaina otin itteäni niskasta kiinni ja rämmittiin himolenkki metässä, lunta puoleensääreen ja _kylmä_ mutta saipahan koira ainakin hyppiä ja juosta ja riehua, ja kotiintullessa mahanalus, kaulus ja perskarvat olivat yhtä lumipalloa! Muuten ollaan lähinnä lenkkeilty pelloilla (huonolla menestyksellä) ja teillä. Hihnalenkeistä ei tykätä kumpikaan, mutta onneksi kotiteillä on sen verran vähän liikennettä eikä Lara välitä vapaana ollessaan autoista, niin voin pitää sitä kotiin päin tullessa vapaana. Ja nykyään kaikki on tehtävä pallo suussa, se ottaa sen mukaan kusellekkin! Pimee piski. Tokoilu on vähä jääny, mitä ny satunnaisia seuruupätkiä käännöksineen, jotka on menny tosi skarpisti, ja poispäinkäännöksiä ja vippauksia ollaan harjoteltu emännänjatkeella aika paljonkin.

Se ois huomenna lähtö Turkuun! :) Tiistaina siistitiin korvat, eilen leikattiin kynnet ja siistittiin tassut ja tänään pestiin kaulus ja tassut valkasevalla shampoolla ja vähän korvakarvojakin, kun olivat päässeet niin rasvaisiksi. Enää pitäs pakata loppuun ja väsyttää koira huomenna kunnolla ennen lähtöä, jos jaksais olla junassa asiallisesti... Epäilen.

2011 ja niin edelleen

Meidän joulu meni ihan hyvin, oltiin vaan kotona perheen ja sukulaisten kesken. Pukkikin kävi, eikä Lara edes haukkunut sille, ja käyttäyty muutenkin koko illan mallikkaasti :) Ite inhoan mm. facebookin seinää joulun jälkeen, kun kaikki hehkuttaa lahjojaan, joten säästän teidät siltä ja kuittaan lahjalistan toteamalla vaan, että sain kaiken mitä toivoinkin ja vähän enemmän, ja oon tosi tyytyväinen lahjoihin. Lara ei saanu tänä vuonna paketteja, mutta aamulla extrapitkän lenkin, osansa jouluruuasta ja illalla dentastixin muiden availlessa lahjoja.

Tiistaina menin Ellille kuvaamaan, ja Lara lähti tietysti joukkoon. Tarkotus oli mennä pyörällä, mutta tiistainahan vähän tuuli, joten mentiin pullamössöinä autolla. Iines ja Rykä jäi liekaan kun käytiin kävelemässä, mutta otettiin myöhemmin kaikki koirat kanssamme sisälle. Varsinkin Iines on tottunut Laraan aika hyvin, mutta pitihän lappalaisten pari kertaa käydä pienemmän päälle ja ajaa se sohvalle ennenkuin uskoivat jättää sen rauhaan... Kuvista ei paskanhäävejä tullu, ja sisälläkin lähti sähköt pariin otteeseen.

Muuten ei olla tehty mitään erikoista, osan lomasta oon ollu kavereiden kanssa ja alennusmyyntejä kattelemassa, mutta lähinnä kotona. Valoisa aika menee Laran kanssa yleensä ulkona kuvaillen ja lenkkeillen. Lara on ollu koko loman hirveen takertuva, eikä väsy millään! Muuten superärsyttävää, mutta tokoillessa koira toimii ihailtavan skarpisti, ja seuraaminen on paljon kiinteämpää kuin ennen.

Mutta otsikon aiheeseen! 2011 loppuu - ja täytän tänään muuten 15 - ja on aika kiittää blogin lukijoita ja muitakin koiraharrastustani tukeneita ihmisiä kuluneesta vuodesta :) Monet mahtavat kokemukset olisivat jääneet kokematta ilman Laraa ja ihmisiä, joiden kanssa olen saanut jakaa niin ylä- kuin alamäetkin.

Mulla oli alkuvuonna niin paljon kaikkea muuta, että koiraharrastus vähän jäi, mutta syksyllä alettiin käydä taas mätsäreissä ja epiksissä, ja muutamat näyttelytkin on takana. Epävirallisella puolella ollaan menestytty ihan hyvin, ja mikä tärkeintä, on ollut hauskaa! :) Blogin kirjottamisen aloitin vasta heinäkuussa, ja tässä puolessa vuodessa ollaan saatu 11 lukijaa 1175 vierailijaa. Vuoden kohokohtia en ala sen kummemmin luettelemaan, mutta niihin kuuluvat koiraharrastuksen puolella ainakin pitkät näyttelymatkat ja Oulun reissu, ja jo pelkästään se, että saatiin reenata agilityä ja tokoa ohjatuissa ryhmissä, mikä ei ole täällä itsestäänselvyys. Tämän vuoden tavotteet mulla oli kyllä listattuna jollain foorumilla, mutten löytäny niitä mistään... Tässä kumminkin ensivuodelle:

  Agility
- Kaikki esteet kuntoot
- Mahdollisimman paljon epiksiä
- Säännöllistä treenailua, ohjattuun ryhmään jos mahdollista

  Toko
- Kaikki liikkeet varmoiksi
- Mahdollisimman paljon möllejä
- Säännöllistä treenailua, ohjattuun ryhmään jos mahdollista

  Näyttelyt
- Ainakin 1x ERI
- Väh. 5 näyttelyt
- Mahdollisimman paljon mätsäreitä

  Muuta
- Mahdollisimman paljon reissaamista ja erilaisia tilanteita
- Otetaan rennosti ja pidetään hauskaa, ja koitetaan tietysti pysyä terveinä :)

Sain ensivuoden kalenterinkin päivitettyä! Epikset ja näyttelyt on varmoja, mutta mätsärit riippuu kyydityksistä. Kesän näyttelyt jää meiltä välistä, koska mulla on ripari 05.06-15.06 ja kielimatka 30.06-20.07, ja toi aikahan käsittää lähes kaikki meidän lähellä olevat näyttelyt sekä Oulun... No, näin ensivuonna, ja loppuvuoden näyttelyt riippuu vielä tuomareista. Aattelin muutenkin vähentää näyttelyitä pikkuhiljaa, ja panostetaan agilityyn ja tokoon, ja tottakai mätsäreitä kierrellään. Koitan myös harjotella valokuvaamista enemmän, ja ens vuonna tässä lähellä onkin aika paljon ryhmiksiä, mihin oon aatellu mennä kameran kanssa.

Onnellista vuotta uutta vuotta, toivotaan siitä yhtä iloista ja aktiivista kuin kuluneestakin vuodesta! :)

Kauhajoen mätsärit

Eilen lopetettiin mätsärivuosi Kauhajoen kinkkumätsäreillä, ja Elli lähti joukkoon Rykän kanssa. Tykkään mennä mätsäreihin viimetipassa, koska odottelua tulee aina niin paljon muutenkin, ja nytkin olimme paikalla viittä vaille kahtatoista, jolloin tapahtuman kuului alkaa. Tajusin, että kehät alkaa silloin, mutta kun astuttiin maneesiin kahden haukkuvan ja ylivilkkaan koiran kanssa, siellä ei ollut ketään. No, ilmottauduttiin, käytiin koirien kanssa vähän kävelemässä ja leiriydyttiin manesin reunalle, josta näki hyvin sekä isojen että pienien kehät. Kävin Laran kanssa pyörähtämässä kehässä, mutta sillä oli aivan liikaa virtaa ja tarjos liikkeessä kontaktia, joten otin sen vapaaksi ja tokoiltiin maneesin tyhjässä päässä. Ensimmäiset seuruupätkät oli aika hökellystä, kun koira lähinnä poikitti käännöksissä ja edisti, mutta meni loppujenlopuksi mielettömän hyvin, ja otettiin seuruupätkien lisäksi samantien jäävät, luoksari, paikallaoloa, kaukot ja vähän temppuja, ja juostiin sitten ympyrät ja edestakasin, esiintyyhän se paljon paremmin vapaana. Kontaktit pysy taas tosi hyvin, eikä Lara ottanu häiriötä muista koiristakaan, joita maneesiin alko pikkuhiljaa tulla.

Puolentoista tunnin odottelun jälkeen maneesi oli täyttyny jo ihan kivasti, ja kehät pääs pikkuhiljaa alkamaan. Oltiin pienten ensimmäisiä (hihhii, ollaan aina viimeisiä, kerran näinkin) ja meidän parina oli ihana pieni pomeranian. Lara liikku tosi mukavasti, eikä onneksi tarjonnu kontaktiakaan enää niin paljoa, vaikka häntä edelleen heilu pystyssä. Kun pysähdyttiin, tuomari tuli kopeloimaan Laran maahan, ja se väisti, mitä se ei oo tehny pitkiin aikoihin. Ois pitäny pyytää että saan ottaa sen pöydälle, mutta jotenkin aattelen aina, että ne kattoo ensin vähän maassa ja kyllä ne sitten ottaa pöydälle... Tuomari ei edes kysyny, haluanko että koira katsotaan pöydällä vai maassa, mutta otti pomeranianin automaattisesti pöydälle. Oon siihen tosi pettyny, mutta oma vika. Lara esiinty kuitenkin loppuajan upeesti, ja sai punasen nauhan. Ellille tuli vielä lisää odottelua, kun isojen kehäsihteeriä ei kuulunu, mutta pian sekin kehä saatiin pyörimään ja Rykä esiinty tosi kivasti upean amerikanakitan parina saaden sinisen nauhan.

Kun kerran oltiin ensimmäisiä, luvassa oli tietysti lisää odottelua. Kehät meni kyllä aika nopeasti siihen nähden, että sekä isoissa että pienissä taisi olla yli 30 koirakkoa, ja tuomarit kuitenkin kävivät koirat hyvin läpi. Kilpailukehässä juostiin monta kierrosta, ja Lara esiinty tosi nätisti, ja jakso seistäkkin hyvin paikallaan. Tuomari pudotti ryhmän kahdeksaan koiraan, ja taas juostiin useita kierroksia. Sitten, pitkän mietinnän jälkeen tuomari pudotti taas neljä koiraa, ja meidät siinä viimeisenä. Rykäkin esiintyi isojen sinisten kilpailukehässä edukseen, muttei myöskään sijoittunut.

Kyydillä vähän kesti, joten jäätiin seuraamaan vielä BIS-kehää, käytiin katsomassa hevosia ja otin Laran kanssa alo-liikkeet vielä kertaalleen läpi. Oli kyllä taas ihan mukava mätsäripäivä, nähtiin tuttuja ja oon Laran esiintymiseen tosi tyytyväinen :)

Rentoa joulunodotusta

Joulu lähestyy ja menot vähenee.
Ostin Jyväskylästä pehmopossun, jonka selässä olevat reiät oli ovelasti piilotettu tarralla. Maanantaina sain vihdoin aikaseksi parsia selän ja pari kriittisintä kohtaa umpeen, ja annoin lelun Laralle. Se rakasti sitä! Iloa kesti parhaimmillaan ehkä vartti, kun possun niska ja kainalot oli jo auki ja toinen korva puoliksi irti :)

Ollaan Laran kanssa pysytelty vaan kotona, ja joululahjojen teon lomassa lähinnä lenkkeilty metässä, kuvailtu ja opeteltu uusia temppuja. Kumartaminen, jalkojen pujottelu ja vierellä peruut-taminen on saatu hiottua jo tosi hyviksi, ja Lara osaa nyt myös hypätä mun selkään kun oon nelinkontin ja pysyy siinä kun konttaan - viimeistään tästä huomaa että tekemisenpuutetta on todellakin ollu... Mulla oli eilen kouluvalmennus, jonka ajaksi äiti meni Laran kanssa lenkille, ja se pääs näkemään vähän Lappajärven keskustaa. Valmennuksen jälkeen Lara tuli käymään tallissa, eikä välittäny hevosista ollenkaan, mitä ny haukku vähän kun tunnisti mut.

Lisäksi ollaan harjoteltu arkisia toimenpiteitä, kuten tassujen öljyämistä, korvien ja tassunpohjien siistimistä, kynsien leikkaamista ja tassujen pesemistä. Kaikki muu on sujunu aina hyvin, mutta tassujen öljyämisessä sisko on yleensä pitänyt Laraa sylissä kun mä oon öljynny tassut, ja joskus koira rimpuilee, kiukuttelee ja vilauttelee hammas-rivistöään, mikä ei tietenkään helpota hommaa. Ahkeran harjottelun tuloksena saan noi tassunpohjat öljyttyä nyt yksinkin ilman mitään ongelmia :) Meillä on käytössä eläin-kaupasta ostettua teepuuöljyä, joka vaikuttaa hyvin, mutta siinä on aika vahva haju mitä Lara ei voi sietää. Kynsienleikkuusirkus on taas asia erikseen, mutta Lara alkaa pikkuhiljaa tottua siihenkin. Voi luoja, koira täyttää neljä eikä oo vieläkään tottunu kynsien leikkaamiseen... Koitin Laralle taas pitkästä aikaa tossuja, ja sen kävely oli kyllä naurettavan näköistä - ja parin juoksuspurtin jälkeen kaikki tossut lähtivät!

Laran juoksut on jotenkin mystisesti menny multa ohi - niidenhän piti tosiaan olla marras-joulukuussa. Lokakuussa Laran käytös viittas juoksuihin, mutta se ei tiputellu, eikä pihassa uroskoiriakaan näkyny. Nyt se käyttäytyy ihan normaalisti eikä oo näkyny tiputtelevan sitten kevään, että jospa ne ois menny hiljasesti ohi lokakuussa tai on myöhässä ja alkaa vasta täs kuus. En ihmettelis kyllä sitäkään. Jos tiedostan, että koiralla on juoksut, en tietenkään vie sitä tapahtumiin tai reeneihin, mutta en kyllä jätä menemättä, ellen oo asiasta varma.

Se viikko sitten satanu ensilumi lähti tiistaina yhtä nopeasti kun tulikin. Kerettiin me pari kuvaa räpsästä, mutta joulukorttikuvien tulevaisuus näyttää aika ankealta... Sen yhden lumisen päivän Lara otti kaiken ilon irti lumesta, ja oltiin ulkona koko päivä. No, jospa sitä lunta tulis ensvuonna vähän paremmin.

Tänään oli rallytokoreenit, joten napattiin Elli ja Rykä kyytiin, mentiin kylälle hyvissä ajoin ja käveltiin koulun kentälle. Laralla oli mielettömän paljon virtaa, ja sen oli pakko räksyttää pari kertaa terävästi jokaiselle vastaantulijalle, ja koko kävelymatka vaan pyöriä mun jaloissa ja ottaa kontaktia. Koirakoita oli meidän lisäksi kolme, ja Reetta oli tehnyt monipuolisen rallyradan, jonka kylttejä vaihdettiin välillä. Otettiin Laran kanssa aluksi seuruuta, jättävät, luoksari ja kaukot, ja se teki tosi kivasti! Liikkeestä seisominen on jo aika nopea, ja seuruussakin kontakti pysy tosi hyvin. En tajua miten koiralla riitti niin paljon innostusta siellä pimiäs ja kylmäs tuules; häntä heilu kokoaja, ja jos se jäi hetkeksikään toimeettomaksi, se alko haukkua mulle. Rallyradalla Lara edisti kuin höyryjuna, ja kun jäin miettimään yhtä kylttiä hetkeksi, se kiers mun ympäri viis kertaa. Mokomakin ADHD-tapaus. Onneksi se rauhottu pikkuhiljaa, ja kerrattiin aina välillä maahanmenoa luoksetulossa ja otettiin paikallamakuuta, joka pysy 2 minuuttia Rykä-häiriöstä huolimatta. Siitä on tullu tosi varma, kun vaan pidennän välimatkaa pikkuhiljaa. Kyllähän siinä taas kolme varttia meni kevyesti hyvässä seurassa!

Kennelkerhon pikkujoulut jää meidän osalta väliin, kun osui samalle päivälle kun agilityepikset :( Lisäsin kalenteriin Saarijärven mätsärit, mutta ei oo vielä tiedossa onko meillä kyytiä.     

Nurmon mätsärit ja kadonneiden koirien metsästys

Lauantaina mentiin Nurmon mätsäreihin, ja joukkoon lähtivät Elli Iineksen kanssa sekä Jenni :) Porukkaa oli aikalailla sopivasti, kehät hyvänkokoset ja sisällä myytiin kaikenlaista syömistä, tavaraa ja arpoja. Sääkin oli ihan hyvä, jos ois vaan ollu vielä lapaset joukossa... Lara oli normaalini tapaansa aika ADHD-tapaus, hyvä että kiinnosti. Varmaan juoksut tulossa...

Pieniä koiria oli 15, ja meidän parina oli nuorenoloinen, siro sheltti. Tuomari käpälöi koirat maassa, eikä Lara enää edes väistäny käsittelyä, ja anto kattoa hampaatkin normaalisti. Liikkeessä Lara tietysti kanto ja heilutti häntää, mutta oon niin pirun laiska ton homman kanssa että antaa olla... Kauniilla esiintymisellä punanen nauha tuli Laralle.

Nauhakehässä Lara esiinty tosi hienosti, ja kun osa koirakoista oli kätelty pois ja kolmas ja neljäs sija jaettu, juostiin vielä pari kierrosta borderterrierin kanssa, ja Lara sijotettiin toiseksi, eli lopputuloksena PUN2 :) Palkinnoksi saatiin pokaali, ruusuke, ruokasäkki, makupaloja, huomiovalo pantaan, ravintolisä ja hiirimatto. Iines esiinty myös kivasti ja oli SIN.

Sunnuntaina oli hyvä sää, ja isänpäivän kunniaksi käveltiin Laran kanssa Ellille ja vietettiin siellä melkein koko päivä. Rykä ja Iines oli karannu ja ollu aamusta asti hukas, joten lähdettiin ettimään niitä ensin kävellen ja huudellen, ja kun tulosta ei tullu, laitoin Laran sisälle kissoja kiusaamaan, otettiin pv ja päästeltiin sillä kakspäällä hiekkateitä pitkin. Tuloksetta. Pitäs kai olla tyytyväänen ettei pv sammunu keskelle korpea... Loppujenlopuksi koirat oli menny monta kilometriä aivan toiseen suuntaan, ja käyny meidänkin pihas - mummo oli ollu yksin kotona ja vähän ihmetelly.. Illalla Elli sitten löys ne harhailemasta maantieltä. Meillä ois ollu rallytokoreenit, mutta luulin kokoajan että ne olis kuudelta, ja huomasin liian myöhään, että ne olikin jo viideltä! Tälläkään viikolla ei päästä kun on Jyväskylä, mutta parin viikon päästä sitten ehkä :)

Tänään tehtiin pikavisiitti agilitykentälle. Kontaktiesteet oli jääs, mikä sekotti mun suunnitelmia, joten  rakentelin simppelin hypärin. Kun suunnittelen ratoja, laitan lähestymiset aina epäloogisemmalle puolelle esteitä, että helpoltakin näyttävään rataan saa vähän haastetta ja koira joutuu kiertämään siivekkeitä. Alku aika selkeä, 4-5-6-esteiden aikana seisoin koko ajan samalla kohtaa kun koira haki ite niin hyvin ja kun se oli kutos-putkessa, valssasin putken vasemmalle puolelle, mistä koira oli helppo ohjata seiskalle oikealta puolelta. Kun mietin ton ohjaamista, se vaikutti aika hankalalta, mutta Lara meni sen niinku unelma, tajus radan muakin paremmin ja vauhtiakin riitti! Homma oli siis ohi parilla toistolla ja loppuun reenattiin vähän keppejä. Niissä on jo vauhtia ja innostusta, mutta tolla harjottelulla mun ois pitäny saada käsiliikkeet jo häivytettyä pois. Laiskuus vaan sattuu olemaan vallitseva mielentila!

Kun keräsin esteitä pois, Laralla oli vieläki reenifiilis päällä, ja loikki esteitä itekseen... Meillä on yhdet epikset kuussa seuraavan neljän kuukauden ajan, mutta ei voida reenata talvella, joten pitää kai mennä alkuvuoden epiksiin "kylmiltään"... Mikäs siinä. Tänään tosiaan tuli vähän lunta, jos tota nyt voi ensilumeksi sanoakkaan. Kumma kyllä, viime-vuonna lumi oli maas jo lokakuun puolesvälis, mutta meidän reenaamisen kannalta näin on paljon parempi :)

Lara syö nykyään noista mätsäreistä voitettuja pienten koirien Specific-nappuloita, sekä Cardiguard-ravintolisää, jossa on mm. paljon omega3- ja muitakin hyödyllisiä rasvoja. Lisäksi päivittäin naudan jauhelihaa ja/tai milloin mitäkin koiranmakkaraa, sillointällöin riisiä ja kerran viikossa kananmunan valkuaiset. En oo löytäny mistään mielipiteitä tosta Specific-ruuasta, suositteletteko?
Mätsärikuvat © Jenni