Sokkoagilityä part 2

Tänne on tullut lunta, ja kunnolla on tullutkin! Lenkkeily on nykyään vain parin puolen tunnin tiepätkän luokkaa päivittäin, koska pidemmillä matkoilla Laran tassuja alkaa palella ja metässä lunta on vain liikaa, ja se paakkuuntuu koiran tassunpohjiin ja mahanaluseen. Lisäksi palautellaan alokasluokan liikkeitä mieleen vähän päivittäin, ja ollaan me tietysti metässä ja pelloillakin vähän rämmitty, mutta viimeistään nyt se jää - onneksi pururadoilla on ladut!

Eilen käytiin taas Lapualla aksaamassa. Lara aloitti reenit reippaasti juoksemalla keinuun heti halliin päästyään, ja itkua ja hampaidenkiristystähän siitä seurasi... Eli alkuun otettiin taas korjaavia alkeisharjoituksia keinulla, paljon vaan kehuja ja namia naamaan, ja vaadin koiran tottakai odottamaan lupaa sekä keinulle mentäessä että siitä lähdettäessä, molemmissa kun tuntuu olevan kamala kiire! Tultiin hallille vähän myöhässä, ja ensimmäisen radan rakentamisessa kului ikuisuus, jotenkni se aika vaan menee niin nopeaa! Alkulämmittelyksi hölkkäämisen ja pikaisten venytyksien lisäksi otettiin parit irtoamispätkät ja huippuhienot kepit, joissa käytin yhä apukättä, mutta jo hiukan kauempana koirasta kuin viimeksi :)

Ensimmäinen rata oli tuollainen, mutta muutin sitä niin, että 13 oli pöytä ja 14 muuri. Laralla oli kauheasti virtaa ja se haukkui koko ajan kun tutustuin rataan, eikä malttanut olla hyppimättä esteitä rataa rakentaessa. Rata oli meille sopivan haasteellinen, juuri sen verran, että jouduin vähän miettimään ohjauskuvioita ja olemaan nopea, ja koiralle tuli tiukkoja käännöksiä ja vähän aivojumppaa.

Ongelmat alkoivat kuitenkin jo heti puomilla, josta puomihullu hyppäsi alas heti ensimmäiseltä kontaktilta. Täh!? Kontaktiesteiden pinta on tuolla tosi kova ja karhea, joten johtuikohan sitten siitä, mutta sama toistui toisenkin kerran. Otettiin sitten puomia yksittäisenä pari kertaa, ja lähti sujumaan normaalini tapaan tosi hyvin :) Puomin jälkeen alkurata oli aika selvä, ja Lara oli tosi nopea ja teki hienosti! A:n jälkeen koira hallintaan ja kasihypyltä putkeen, siitä lähetys kympille ja välistäveto, sitten vaan putkeen ja loppusuora.

Ensimmäinen rata meni puhtaasti ongelmitta ja koira oli tosi nopea ja kontaktit oli nätit ja olin tosi tyytyväinen. Otettiin rata kuitenkin vielä toiseen kertaan, jossa Lara hyppäsi kutosputken jälkeen matkalla A:lle mentäessä nelosen, 10-11 välistävedon ryssin ja sen seurauksena 12 meni väärinpäin, joten uusittiin vielä pari kertaa kunnes saatiin puhdas rata. Koira oli upea, ja oli kokoajan hauskasti skarppina :) Aattelin ottaa ennen seuraavaa rataa ton 8-9-10-11-12-pätkän vielä kertaalleen, mutta yhtäkkiä tuli sähkökatkos ja halli pimeni kesken kaiken. Siinä sitten odoteltiin pilkkopimeässä viitisen minuuttia, kunnes valot palautuivat. Siinä vaiheessa koira oli sen verran hermostunut, ettei pystynyt mitään rataa menemään, joten otettiin pari kivaa seuruupätkää ilmapiirin rauhoittamiseksi ja käytiin sitten yhdellä esteellä läpi sylkkäri, poispäinkäännös ja vippaus (kröhöm, opin termin vasta torstaina, kiitos youtube...) molempiin suuntiin. Tota kiertoa ollaan harjoiteltu jonkinverran kotona emännänjatkeen ympäri, mutta sylkkäriä ja vippausta vaan radalla, eikä olla harjoiteltu niitä koskaan yksittäisesti. Nyt meni kumminkin tosi hyvin, jopa vastapäivään, mikä on ollut kiertämisessä aika hankalaa.

Lara rauhottu, mutta aikaa meni tohon sähkökatkokseen, rauhotteluun ja tekniikkaharjotteluun sen verran, että mun oli hylättävä ajatus yhdestä kolmosluokan radasta joka meidän oli tarkotus tehdä, ja rakentelin pahanpäivänvararadan. Näyttää superhelpolta, mutta meille tuo oli yllättävän haastava - lähinnä sen muistaminen! Aita, putkeen, kolmoselta valssaus ja koira neloselle ja sama 7-8, josta vaan suoraan pöydälle hypyn kautta. Sitten onkin aika selvää, 15 jälkeen poispäinkäännös ja asia ananas. Onneksi tajusitte mun selityksen.

Alun Lara teki puhtaasti ja huippuhyvin, mutta valssaukset osoittautuivat kapeassa hallissa hankaliksi; ensimmäinen valssaus meni kyllä nappiin, mutta 7-8 oli Laralle paljon vaikeampi suunta, joka näkyi vauhdin hidastumisena ja mun piti käyttää enemmän ääntä apuna. Pöydälle mentäessä menin itse pöydän oikealle puolelle, josta pääsin nopeasti putken lähemmän suun eteen ja ohjattua koiran toista kautta putkeen. Tässäkin Lara himmasi vauhtia ja ihmetteli vähän tekemisiäni, mutta meni silti puhtaasti, ja jopa kiersi 16 oikein! :) Koiran alastullessa valssasin ja lähetin sen 17, ja loppusuora mentiinkin vauhdilla. Ei hypännyt kontaktien yli, malttoi olla pöydällä, valssit ja kierrot onnistu... On se vaan etevä.

Äiti oli videoimassa reenejä, mutta tyypillisesti nollarata meni siltä ohi, joten otettiin uusiksi. Alkurata meni kivasti, mutta seiskalla mun valssit oli myöhässä, ja koira livahti kasille väärältä puolelta. Alusta. Sama juttu. Alusta. Laralla oli liikaa vauhtia, joten se kaatui seiskan jälkeen naamalleen ja jäi siihen pällistelemään ennenkuin jatkoi kasille. Otettiin sitten kerran onnistunut valssauspätkä erikseen, mutta halusin radan videolle, joten alusta. Oltiin tehty ehkä 50 toistoa ja oltiin molemmat ihan poikki, kunnes valssit vihdoin meni upeesti ja hallitusti. Tässä vaiheessa Laralla ei riittäny keskittyminen kuitenkaan enää piisata poispäinkäännökseen ja oikeaoppisiin kontakteihin, joten otettiin ne vielä kunnollisiksi yksitellen. Tässä vaiheessa meidän hallivaraus oli kuitenkin jo loppunut 5-10 minuuttia sitten ja seuraava koirakko oli jo hallin ulkopuolella, joten pakattiin kimpsut ja kampsut ja lähdettiin. 

Videomateriaalia en nyt laita, kun kuvakulmat oli niin kehnoja ja lähinnä siellä on vain epätoivoista valssausta. Ei siis saatu toiselta radalta nollarataa kuvattua, mutta mua ei se haittaa, saatiimpahan hyvä lopetus ja ainakin kunnon reenit jos ei muuta... Pitää kai varata halli tästä lähtien puoleksitoista tunniksi, kun ratojen rakentelussa menee niin kauan!

Sunnuntaina mennään mätsäröimään ja torstaina kai taas aksaamaan, ja viikon päästä tähän aikaan ollaankin Laran kanssa jo Turussa! :) Aikataulut tuli tänään, shelttejä on 93 ja nartut, joita on 50, alkaa yhdeltätoista. Jospa alkais pikkuhiljaa jännittämään... :)