Viskiä, niistoa ja saksalaisia

Eilinen aluevalmennus... En oikein tiedä mitä kertoa siitä. Maijun oli taas tehnyt pitkän ja haastavan radan, ja ensisilmäyksellä tuon ohjaaminen ei tuonut mulle mitään ajatuksia. Pää löi vaan tyhjää. Meillä ei kuitenkaan ollut fysiikkatreenejä, joten tutustuttiin rataan porukalla, ja saatiinkin tosi hyviä vinkkejä tähän!

Mulle oli heti selvää, ettei me lähdetä kuluttamaan lyhyttä treeniaikaa keppeihin, ja tehtiin aluksi 1-9. Lähdin kakkosen takaa, valssasin kolmosputkella ja vaihdoin vitosella puolta ensin valssilla ja toisella kerralla saksalaisella. Lähti ihan hyvin, Laralla oli kivasti vauhtia ja se oli ihan innoissaan, eikä moittinut mua vaikka olinkin vähän myöhässä.

Sitten tehtiin 11-putkelta 17-putkelle. Halusin kokeilla 13-aidalla saksalaista, kun ei olla sitä pahemmin harjoiteltu. Mun kohmeiset aivot eivät sisäistäneet tota ollenkaan ja jalat menivät miten sattuu, olin koko ajan myöhässä ja muutenkin kuin velliä pussissa. Kun olin koko ajan liian kaukana siivekkeestä, koira pääsi aina pujahtamaan hypyn jälkeen mun ja aidan välistä, ja kun kerran ei ollutkaan mahdollisuutta, se loikkasi jopa siivekkeen välistä (en tiedä miten se on mahdollista, kuten videolta näkyy, noi välit on hirmukapeat!). Kai me monenmonenmonen toiston jälkeen saatiin jonkinlainen päätös tälle kuviolle. Ei mitenkään hyvä ainakaan.

Toisella viisiminuuttisella koitettiin tota samaa pätkää niistoilla. Mentiin radalle luottavaisin mielin, koska mun päässä niisto on ehkä ainoa ohjauskuvio joka tilanteesta riippumatta toimii AINA. No, päästiimpä siitäkin ajatuksesta eroon kertaheitolla! Ensimmäinen kerta meni heti nappiin tosi hienosti, mutta toista samanlaista ei saatu tehtyä sitten millään. Jälleen monen toiston jälkeen onnistuttiin jotenkin ja siirryttiin seuraavaan pätkään, 17-22. 18-aidalla takaakierto ja päällejuoksu, 19-aidalla takaakierto, päällejuoksu ja valssi. Koitettiin ensin saksalaista tohon, mutta ei oikein toiminut, niin vaihdoin heti valssiin joka vähän levisi, mutta koira teki loistavasti! Aalla kontaktit oli nättejä, ja olin taas luottavainen 21-aidan niiston suhteen, mutta saatiin hinkata sitäkin aikamme ennenkuin saatiin aikaiseksi mitään sinne päinkään. Kun videota katsoo jälkeenpäin, mun ohjauksessa ei oo mitään ideaa, tosi epämääräistä katottavaa. Loppuun otettiin vielä 22-25 että saatiin iloinen lopetus. Sirpalle kiitokset kuvaamisesta!

Hyihyi, oikein hävettää toi oma sähellys. Pää tuntuu olevan vielä lomalla eivätkä jalat pelaa ollenkaan. Lara teki kuitenkin tosi kivasti ja ennen kaikkea oli tosi motivoitunut, aallakaan ei tarvinnut yhtään hidastella, mutta eipä hyppinyt kontaktejakaan! Nyt saksalaiset ja niistot tehotreeniin jahka päästään treenaamaan itsenäisesti, ja tästä on suunta vaan ylöspäin! :) Ilmoitin meidät Kauhavan kennelkerhon järkkäämiin reeneihin joita Katriina alkaa pitää Lapualla muutaman kerran kuussa maaliskuuhun asti, toivottavasti päästään ryhmään!