Sekuntipeliä

Eilinen päivä kului Maalahdessa. Viimeisimmistä kisoista on yli kuukausi, ja oli ihan jännää päästä taas kisaamaan! Ilmoitin meidät kaikille kolmelle radalle, ja kisattiin ensin hypäri. Sen tuomaroi Anne Savioja, koirakoita oli 11 ja ihanneaika 43s. Kuten aina ekalla radalla, meno oli vähän haahuilemista molempien osalta. Valssasin kepeille, ja ne menivät ihan kivasti, mutta Laraa sai innostaa kyllä paljon. Virhe tulikin 13-aidalla, kun koira hyppäsi sen takaisinpäin. En tajua miksen tehnyt niistoa, kuten alunperin suunnittelin... Viisastuneina otettiin se niisto sitten 18-aidalle, ja muutenhan toi oli aika suoraa rallattelua. Oon rataan tosi tyytyväinen, vaikka hylky otettiinkin! Äiti oli tosiaan kuskina ja teki koko kisojen ajan opiskeluhommia autossa, joten Larankaan ei tarvinnut odotella häkissä. 

A-radassa oli jo haastetta. Heti alussa kompastuin 3-aidan siivekkeeseen ja jäin vähän jälkeen, mutta Lara meni epävarmuudesta huolimatta putkeen. Aalta kepeille vieminen tuotti paljon päänvaivaa, ja olinkin ihan varma ettei se onnistuisi. Valssasin aan jälkeen ja kepeillä, ja oli ihan voittajafiilis kun se onnistui! Kepit mentiin oikealta ja koiraa piti herätellä pari kertaa. Valssasin ennen keinua, ja ennen puomia tein toisen myöhästyneen valssin. Monessa kohdassa ajattelin että nyt tuli vitonen, ja joltain aidalta se sitten tulikin. En tiedä oliko pudotus vai kielto, kun keskityin niin paljon ohjaukseen. Mahtavaa että saatiin rata noinkin hyvin läpi, Lara teki hyvin ja paikkasi paljon mun ohjausvirheitä. Saatiin siis 5vp ajalla 43,43s (42s) eli tulokseksi 6,43 jolla oltiin neljänsiä. 

B-rata oli hyvä lopetus pitkälle päivälle. Kuten A-radankin, sen tuomaroi A-P Soini ja koirakoita oli 10. Rata oli tosi helppoja mukava. En viitsinyt yrittää takaaleikkausta tai valssia keppien jälkeen, joten valssasin ennen keppejä ja ohjasin ne vasemmalta, huonommalta puolelta. Lara hyytyi heti keppien alussa ja jouduin innostamaan sitä koko ajan, kun se käveli ne hiiitaasti läpi. Loppuradan olin niin fiiliksissä, että juostessani unohdin koiran pari kertaa taakseni. Mutta olihan meillä hurjasti vauhtia! Olin varma että saatiin kepeiltä ainakin vitonen, mutta tehtiinkin nolla ajalla 44,91s (43s) eli tulokseksi tuli 1,91. Luva jäi siis vain parista keppisähläilysekunnista kiinni, mutta voitettiin! Hassua, ettei näin helpolla radalla tullut nollia. 

Vuoden ensimmäisten kisojen saldona siis hylky, vitonen ja yliaikanolla. Reissussa meni matkoineen yli seitsemän tuntia, mutta mukavaa oli ja oon hirmutyytyväinen :) Jospa ne kepit menis vielä joskus ihan normaalilla vauhdilla! Tänään jätettiin laiskuuttamme Lagun epikset väliin, joten sunnataan seuraavaksi Lapualle kisaamaan viikon päästä.

22 kysymystä

Ollaan saatu kaksikin haastetta, kiitos Netta's Stage ja Huiskuhäntämme!

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään

2. Myös haastajan 11. kysymykseen pitää vastata

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä ja haastaa uudet bloggaajat

4. Haastetun pitää valita 11 bloggaajaa joilla on alle 200 lukijaa, keksiä heille uudet 11 kysymystä ja ilmoittaa heille haasteesta 

Nopeutan tätä hommaa vähän, joten hypätään suoraan kysymyksiin, enkä nyt jaksa haastaa ketään.

1. Millä perusteella päädyit nykyiseen koirasi rotuun? - Koiranhankintaa suunnitellessa sheltti tietysti kuului mun kymmeniin vaihtoehtoihin, mutta äiti loppujenlopuksi valitsi rodun, kun on nuorempana halunnut sheltin. Olin aika pieni joten koiran piti olla helposti koulutettavissa, ja sheltti tuntui muutenkin sopivan meille luonteen, helppouden, harrastusmahdollisuuksien ja ulkonäön puolesta.

2. Haaveiletko sellaisesta rodusta, josta sinun ei uskottaisi pitävän? - Terrierit ja molossityyppiset koirat tuntuvat tosi kiinnostavilta, mutta eihän mulle sopisi muu kuin paimenkoira tai seurakoira. En mä oikeastaan mistään rodusta varsinaisesti haaveile.

3. Minkä rotuista koiraa et ikinä voisi ottaa? - Jotain todella pitkälle jalostettua rotua joka on altis monille sairauksille tai metsästyskoiraa.

4. Mikä on koiraharrastuksessa tärkeintä? - Kuten harrastuksissa muutenkin, mulle se hauskanpito. Että saa tehdä yhteistyötä koiran kanssa ja kehittyä, kokea onnistumisen tunteita ja molemmilla on kivaa.

5. Mikä on noloin kokemuksesi koirasi kanssa? - En nolostu kovinkaan helposti ja otan nolotkin tilanteet yleensä huumorilla, mutta tottakai tekevälle sattuu! Lähinnä omia kämmäilyjä, mm. väärinkästykset ja riidat konnareiden kanssa, ne monet monet kerrat kun oon ollut myöhässä ja unohtanut milloin mitäkin papereita, kun koira on epiksissä karannut radalta tai näyttelyissä hypännyt alas pöydältä...

6. Onko koirasi tuhonnut mitään arvokasta? - Ei, eikä paljoa arvotontakaan.

7. Tilaatko jotain koiralehtiä? - Koiramme ja Sheltit tulee.

8. Milloin aloitit bloggaamisen? - Mulla oli aikaisemmin blogi vuodatuksessa, mutta en jaksanut kirjoitella sitä kuin muutaman kuukauden ajan, ehkä joskus 2010-2011? Tämän blogin ensimmäinen teksti on julkaistu 16. heinäkuuta 2011.

9. Mitä koiraharraslajia et ole vielä kokeillut, mutta haluaisit kokeilla? - Paimennusta olisi toisaalta kiva kokeilla, samoin koiratanssia. Ne eivät kutienkaan kiinnosta niin paljoa että oikeasti tekisin asialle mitään. Tokoa ollaan toki tehty, mutta pikkuhiljaa hiipii mieleen ajatus että voitaisiin koittaa jopa edistyä siinä...

10. Montako kertaa päivässä koirasi syö? - Kolmesti, koska se sopii mun päivärytmiin tosi hyvin.

11. Mitä viimeksi ostit koirallesi? - Ihan ruokaa ja dentastixejä ostin juuri pari päivää sitten. Ostan Laralle tosi harvoin mitään tavaroita, viimeksi lelun joulukuun lopussa, ja senkin vain koska tarvitsin sitä kouluun ilmaisutaidon esitykseen...

1. Millainen olet koiranomistajana? - Koiraharrastus on yksi niistä tosi harvoista asioista joita otan elämässä vakavasti. Oon johdonmukainen ja silleen aika tarkka, mutta en kuitenkaan tavoitteellinen enkä aseta hirveän tiukkoja sääntöjä. Rennosti ja hyvällä fiiliksellä mennään!

2. Mikä on koirasi paras ominaisuus? - Niitä on niin paljon! Siihen voi luottaa, se on sopeutuva, miellyttämishaluinen ja uskollinen, ja muutenkin niin persoonallinen ja piristävä otus.

3. Entä huonoin? - Pehmeys ja herkkähaukkuisuus. Jälkimmäinen johtuu toki vaan koulutuksesta, ja pehmeyteen oon oppinut suhtautumaan niin, ettei siitä ole paljoa haittaa.

4. Mikä on koirasi lempipaikka? (esim. oma peti jne..) - Sisällä Lara viihtyy oman pedin ja sohvan lisäksi mitä oudoimmissa paikoissa kuten keinutuolin jalan alla...

5. Miksi aloitit bloggaamisen? - Tykkään kirjoittamisesta tosi paljon! Blogi toimii samalla treenikalenterina, on mukavaa jakaa niin hyviä kuin huonojakin hetkiä muiden koiraihmisten kanssa. Se motivoi myös kuvaamaan ja kulkemaan aktiivisesti, kun on joku paikka mihin kuvia ja kuulumisia voi julkaista ja niitä voi selailla myöhemmin.

6. Suosikki koirarotusi, perustele! - Mulla ei kauheesti oo kokemusta muista roduista kuin shelteistä. Ainakin tällä hetkellä sheltti on just se oikea rotu mulle syistä joita luettelin jo aiemmin, kuten terveys, luonne, harrastusmahdollisuudet, helppous, ulkonäkö...

7. Mikä on onnistunein kuva koirastasi? - Oivoi... Larasta on niin paljon kuvia, että tuntuu ihan mahdottomalta valita yhtä! Kuvitin tämän postauksen kuitenkin sellaisilla omasta mielestäni onnistuneilla, erilaisilla ja vähän vanhemmilla kuvilla.

8. Miksi päädyit juuri siihen rotuun, mikä sinulla on? - Vastasin tähän jo ylempänä.

9. Tahtoisitko kasvattaa joskus jotain rotua? Jos niin mitä? Miksi/miksi et? - Tuun varmasti omistamaan koiria tulevaisuudessakin, mutta en mä kasvattajaksi halua. En halua että elämäni keskittyy liikaa koiriin.

10. Minkä rodun edustajia olet omistanut? - Lara on ensimmäinen koirani.

11. Oletko kilpailuhenkinen? - En. Tai tietysti mussa se piirre on, mutta vaatii tosi paljon että se tulee esille. Koirajutuissa ei juurikaan, ehkä joskus agilitykisoissa.

Hallilla vaihteeksi

Lauantaina mentiin taas Lapualle Mikan treeneihin. Koirakoita oli meidän lisäksi vain yksi, joten ajasta ei ollut pulaa. Tehtiin ensin punaista rataa. Lara teki tosi hyvin, ja oon tosi yllättynyt miten hienosti se ymmärsi mun ohjausta. Kasiaidalla tekemäni käännöksen nimeä en tiedä, ei olla tollasta koskaan tehty, mutta se meni heti ekalla kerralla ihan nappiin! Kymppiputkella tein takaaleikkauksen, merkkasin 11-aidan ja taas takaaleikkauksella kepeille. Kymppiputkeen koira kerran palasikin, ja toisella kerralla kepeille lähetys epäonnistui. Saatiin yksi nolla tehtyä, mutta en saanut sitä valitettavasti videolle. 14-putkella sokean kulman kanssa ei ollut ongelmia, ja lopuksi tehtiin yksittäisenä tota loppua 13-aidalta eteenpäin sekä takaaleikkauksella ennen putkea että putken jälkeen. Myös ennen putkea leikkaaminen toimi, kun muistin vaan ite juosta.

Sininen rata olikin sama rata toisinpäin, ja meni oikeastaan paljon ensimmäistä rataa paremmin. Kutosaidan käännöstä ollaan taidettu joskus kokeilla, mutta jos joku tietää sen nimen niin mua saa valaista. Se meni hyvin, samoin takaaleikkaus seiskaputken jälkeen ja sama käännös 11-aidalla joka tehtiin punaisellakin radalla. Tehtiin kaksi ihan nättiä nollaa ja jätettiin siihen, loppuun suoraa rallittelupätkää ja kepit kerran molemmilta puolilta.  Lara teki ihan loistavasti ja kuunteli mun ohjausta yllättävän hyvin, vauhtikin oli ihan ok vaikka varsinkin kepit meni vähän himmaillen. 

Meidän pitäisi treenata useemmin, mutta ainakaan tällä viikolla mulla ei ole aikaa. Toisaalta noista treeneistä jäi niin huippu fiilis molemmille, että nyt on hyvä mennä kisaamaan lauantaina. Kisakirje tuli jo, lähtölistoja odotellessa... :)

Videovideo

Kuinka luova otsikko!

Eilen mentiin Lapualle Katriinan treeneihin. Päästiin alottamaan vähän myöhässä, mutta aika riitti ihan hyvin, kun koirakoita oli taas vaan neljä. Kaikki esteet oli kerätty pois tokoporukan jäljiltä, joten laitettiin vaan pari putkea ja muutama aita. Sovelsin niistä meille erilaisia lyhyitä pätkiä, joihin saatiin mukaan saksalaisia, niistoja ja leijeröintiäkin. Lara teki hirveen hyvin, se oli tosi skarppina ja vauhtiakin oli ihan kivasti! Ekoja pätkiä en hoksannut videoida, niissä oli lyhyemmät estevälit ja vähän nopeampaa menoa, mutta suurinpiirtein samanlaisia ratoja. Loppuun otettiin viimeistenkin höyryjen poistamiseksi pitkät pätkät putki-hyppy-putki-ympyrää, eikä ehditty ottaa keppejä ollenkaan.

Tänään Lara on ollut vähän huonona. Se on saanut pieniä yskimis- ja kakomiskohtauksia pitkin päivää, ja oksentanutkin pari kertaa. Ihan kennelyskältä kuulostaa, vaikkei oksentelu taida kuulua siihen... Kumma jos se nyt iski, kun ei olla juuri missään oltu! Koiran kunto ei onneksi ole paljoa heikentynyt, ja yskiminenkin on iltaa myöten vähentynyt. Ensi viikko otetaan kaiken varalta rennosti, katotaan sitten mennäänkö treenaamaan lauantaina.

Pakkasen puremaa

Sunnuntaina ja maanantaina saatiin lauhtuneesta säästä kaikki ilo irti kymmenenkin kilometrin lenkein, mutta nyt pakkanen on taas kiristynyt useammaksi päiväksi. Tossut siis käyttöön! Tällä viikolla ollaan viihdytty lähinnä sisällä, ja sainkin aikaiseksi siistiä vähän Laran rehottavia korvakarvoja ja ilmoitin meidät helmikuuksi aksaamaan sekä Maalahteen että Lapualle, molemmissa kaikille kolmelle radalle. Iik! 

Oli mulla ihan asiaakin. Hommasin tossa tammikuun alussa lisenssin tälle vuodelle, ja uuden systeemin mukaan kortti ei tule enää postissa, vaan sen pitäisi tulla joko pdf-korttina sähköpostiin tai sähköisenä mobiilisovelluksena puhelimeen. Valitsin tuon pdf-kortin, mutta en löydä korttia Sagilta saamastani lisenssimaksuvahvistusviestistä tai muualtakaan. Mulla ois kyllä mielikuva että oisin sen jossain vaiheessa jostain nähnyt... Osaisko kukaan neuvoa avutonta, mistä se itse kortti löytyy? 

Eilen oli ihana sää, ja oltiinkin ulkona Angelan ja kameran kera. Ylhäällä Laran 4v 9kk rakennekuva ja loppuun erittäin sekava kuvaläjä! Ei uskoisi että kuvat on otettu edes saman päivän aikana, miten paljon valo voikaan muuttua parissa tunnissa.

Lauantain aksat

Tänään mentiin Lapualle Kauhavan kennelkerhon treeneihin. Kiva päästä ohjattuihin pitkästä aikaa, Laralle hyvä kun hallissa on muitakin koiria ja mulle hyvä etten aina tee vaan oman pään mukaan. Koirakoita oli nyt vain neljä, mutta uskon että ryhmä kasvaa vielä!

Kaikki koirakot olivat vähän eritasoisia, joten otettiin alkuun vain neljän esteen aita-putki-pätkää. Laralla oli hirveästi virtaa ja se oli aivan innoissaan kun pääsi tekemään. Sen jälkeen häkissä pysyminen ei käynyt laatuunkaan, vaan koiran oli pidettävä taukoamatta pientä vikinää ja haukkumista... Jospa se joskus oppii olemaan häkissä ja odottamaan. 

Ensimmäisen pätkän jälkeen meille räätälöitiin kuvassa oleva rata. Olin lähdössä merkkaamassa kakkosaidan takana, valssasin vitosaidalla ja loppupätkä oli vaan suoraa. Parin toiston jälkeen koitettiin takaaleikkausta kutosella, ja lopuksi muutettiin vielä loppua niin, että ysiaidalle tuli niisto. Lara kävi ihan kierroksilla mutta keskittyi silti aika hyvin, joku rima taisi tulla alas ja hukkasin koiran kerran, mutta muuten se teki loistavasti ja hyvällä fiiliksellä. Niistokin meni heti nappiin, vautsi.

Tehtiin vielä muutamat toistot puomilla,  eikä Lara piitannut puomin pinnasta yhtään. Ehkä ne herkät tassut on vaan mun korvien välissä? Kontakteilta tultiin kuitenkin aina aika räiskyen alas ja saatiinkin niihin vähän vinkkiä, pitää nyt katsoo teenkö niille jotain. Ennen lähtöä otettiin parit kepit molemmilta puolilta, ja ne alkaa näyttää jo tosi hyviltä. Aika pienillä jutuilla saa venytettyä tunnin treenejä yli puolella tunnilla!

Voitto kotiin

Me suunnattiin tänään Seinäjoelle Lagun epiksiin. Oltiin paikalla kahdeltatoista, juuri ennen kisojen alkamista, ilmottauduttiin ja mentiin ulos, koska hallissa ei saanut olla koiria möllien aikana. Tuolla oli siis hyppy-putki-luokka ja sitten vielä kisamöllit, joiden aikana kerettiin tehdä ensin 45 minuutin kävelylenkki ja myöhemmin juosta vielä puolisen tuntia. Sää oli kyllä niin hyvä, etten pistänyt pahakseni ollenkaan!

Kahden tunnin odottelun jälkeen mentiin halliin ja pääsin tutustumaan kisaavien rataan. Tykkäsin tosta paljon! Musta ei tuntunut ollenkaan että oltais kisoissa, vaikka nuo nyt vaan epäviralliset olikin, Lara kun oli käyttäytynyt koko päivän niin hyvin että radallekin mentiin rennoin mielin. Aattelin että se varmaan sinkoaisi heti lähdössä puomille, mutta kakkosaidan pakkovalssi toimi hyvin, ja nelosaidastakin selvittiin, vaikka pysyin oikealla puolella. Keppeihin oon supertyytyväinen, ne meni ihan normaalilla vauhdilla ilman yhtään pysähtymistä! Aalla mun piti leikata takaa mutta olin niin hämmentynyt kepeistä että se jäi, mutta eipä mun tarvinnutkaan vaihtaa puolta. Toi oli kaikenkaikkiaan ehkä nätein rata mitä ollaan ikinä tehty. Koiralla oli ihan kivasti vauhtia, mutta meno oli koko ajan jotenkin tosi varmaa ja hallittua. Harmi etten hoksannut nakittaa ketään kuvaamaan! Tehtiin siis puhdas rata ajalla 38.15s (45s) eli tulokseksi saatiin -6,85.

Meillä oli lisästarttikin, joten päästiin pian radalle uudestaan. Aika lailla samanlainen rata kuin ensimmäinenkin, hallittua ja kivannäköistä menoa, mutta kepeillä Lara pysähtyi kerran. Hetkeksi vaan, mutta otettiin siitä kuitenkin vitonen. Niin ja leikkasin ennen aata. Siitä 5vp ajalla 35,44, jota siis jopa parannettiin! Medejä taisi olla kuusi tai jotain sinne päin, joista tuli vain kaksi nollaa ja loput hylättiin. Ero oli vain parista sekunnista kiinni, mutta me voitettiin, ja valitsin palkinnoksi sellasen sanomalehti-vinkulelun. Tosi onnistunut reissu siis, hienohieno koira!

Hyvän mielen treenit

Mun riemulla ei ollut rajaa, kun sain eilen vihdoinkin sähköpostia Lapualta, koskien tota hallin varausta. Laitoinkin varauksen tälle päivälle, ja niin päästiin treenaamaan taas pitkästä aikaa itsenäisesti, mikäs sen parempaa! Juostiin aluksi vaan suoraa pätkää ja otettiin sitten niistoja ja saksalaisia yhdellä aidalla. Muutamat toistot piti tehdä, mutta saatiin aika nopeesti parit onnistuneet kuviot molemmilta puolilta.

Sitten tehtiin mustalla numeroitua rataa, mikä oli hyvin samanlainen kuin valmennuksen rata, mutta yksinkertaisempi ja lyhyempi. Kakkosaidalla ennakoiva valssi ja kolmosmuurilla takaakierto, nelosaidalla niisto, seiska-aidalla saksalainen, kasiaidalla niisto, 11-aidalla takaaleikkaus, 15-aidalla niisto, 16-muurilla takaakierto ja 17- ja 18 -aidat välistävedoilla. Eikä loppujenlopuksi ollut yhtään niin monimutkaista kun miltä kuulostaa!

Tossa on kuitenkin aika paljon kaikkea, joten tehtiin se neljässä pätkässä. Laralla oli tosi hyvä vauhti, mutta olin ihan yllättynyt miten hallitusti varsinkin niistot sujuivat pitkän kaasuttelupätkän jälkeen. Muutenkin kaikki toimi aina saksalaisia myöten hyvin, ja koiralla pysyi hyvä fiilis ihan loppuun asti. Keinulle se pinkoi aina hirveän innoissaan, ja vaikka taisikin pysähdellä aika aikaisin, ei mitenkään varovasti kuitenkaan. Otettiin lopuksi koko rata kerran ja tässä vaiheessa meno ei ollut enää niin räjähtävää, mutta tosi hyvännäköstä kuitenkin. Muurilla ohjasin takaakiertoon tosi epäselvästi joten loppu piti mennä soveltaen, mutta tehtiin se heti perään uudestaan ja loistavasti meni! 

Punaisella numeroitua rataa en suunnitellut etukäteen, halusin vaan helpon rallitteluradan ja keksin sen vaan siinä radalla säntäillessä. Aluksi koira varasti pari kertaa keinulle, mutta kun päästiin radalle, se teki niin siististi! Hakipa tuon ysiaidankin tuolta, vaikka mä en sitä ihan tarkoittanutkaan. Noihin putkenpäihin oon ihan supertyytyväinen, melkein joka kerta mentiin kaariputkeen kauemmasta päästä eikä koira sekottanut kertaakaan. Muutenkin jäi tosi hyvä fiilis näistä treeneistä, kun pitkästä aikaa osasin jopa itekin tehdä tuolla radalla jotain. Loppuun vielä parit nopsat kepit molemmista suunnista ja superpalkka.

Käytiin tossa eilen vähän kuvailemassa Ullan kanssa, kun oli kiva pakkassää ja pensasaita näyttää tosi hienolta nyt. Eipä mun naamaa usein noissa koirakuvissa näykään!

Viskiä, niistoa ja saksalaisia

Eilinen aluevalmennus... En oikein tiedä mitä kertoa siitä. Maijun oli taas tehnyt pitkän ja haastavan radan, ja ensisilmäyksellä tuon ohjaaminen ei tuonut mulle mitään ajatuksia. Pää löi vaan tyhjää. Meillä ei kuitenkaan ollut fysiikkatreenejä, joten tutustuttiin rataan porukalla, ja saatiinkin tosi hyviä vinkkejä tähän!

Mulle oli heti selvää, ettei me lähdetä kuluttamaan lyhyttä treeniaikaa keppeihin, ja tehtiin aluksi 1-9. Lähdin kakkosen takaa, valssasin kolmosputkella ja vaihdoin vitosella puolta ensin valssilla ja toisella kerralla saksalaisella. Lähti ihan hyvin, Laralla oli kivasti vauhtia ja se oli ihan innoissaan, eikä moittinut mua vaikka olinkin vähän myöhässä.

Sitten tehtiin 11-putkelta 17-putkelle. Halusin kokeilla 13-aidalla saksalaista, kun ei olla sitä pahemmin harjoiteltu. Mun kohmeiset aivot eivät sisäistäneet tota ollenkaan ja jalat menivät miten sattuu, olin koko ajan myöhässä ja muutenkin kuin velliä pussissa. Kun olin koko ajan liian kaukana siivekkeestä, koira pääsi aina pujahtamaan hypyn jälkeen mun ja aidan välistä, ja kun kerran ei ollutkaan mahdollisuutta, se loikkasi jopa siivekkeen välistä (en tiedä miten se on mahdollista, kuten videolta näkyy, noi välit on hirmukapeat!). Kai me monenmonenmonen toiston jälkeen saatiin jonkinlainen päätös tälle kuviolle. Ei mitenkään hyvä ainakaan.

Toisella viisiminuuttisella koitettiin tota samaa pätkää niistoilla. Mentiin radalle luottavaisin mielin, koska mun päässä niisto on ehkä ainoa ohjauskuvio joka tilanteesta riippumatta toimii AINA. No, päästiimpä siitäkin ajatuksesta eroon kertaheitolla! Ensimmäinen kerta meni heti nappiin tosi hienosti, mutta toista samanlaista ei saatu tehtyä sitten millään. Jälleen monen toiston jälkeen onnistuttiin jotenkin ja siirryttiin seuraavaan pätkään, 17-22. 18-aidalla takaakierto ja päällejuoksu, 19-aidalla takaakierto, päällejuoksu ja valssi. Koitettiin ensin saksalaista tohon, mutta ei oikein toiminut, niin vaihdoin heti valssiin joka vähän levisi, mutta koira teki loistavasti! Aalla kontaktit oli nättejä, ja olin taas luottavainen 21-aidan niiston suhteen, mutta saatiin hinkata sitäkin aikamme ennenkuin saatiin aikaiseksi mitään sinne päinkään. Kun videota katsoo jälkeenpäin, mun ohjauksessa ei oo mitään ideaa, tosi epämääräistä katottavaa. Loppuun otettiin vielä 22-25 että saatiin iloinen lopetus. Sirpalle kiitokset kuvaamisesta!

Hyihyi, oikein hävettää toi oma sähellys. Pää tuntuu olevan vielä lomalla eivätkä jalat pelaa ollenkaan. Lara teki kuitenkin tosi kivasti ja ennen kaikkea oli tosi motivoitunut, aallakaan ei tarvinnut yhtään hidastella, mutta eipä hyppinyt kontaktejakaan! Nyt saksalaiset ja niistot tehotreeniin jahka päästään treenaamaan itsenäisesti, ja tästä on suunta vaan ylöspäin! :) Ilmoitin meidät Kauhavan kennelkerhon järkkäämiin reeneihin joita Katriina alkaa pitää Lapualla muutaman kerran kuussa maaliskuuhun asti, toivottavasti päästään ryhmään! 

Hello cold world

Niin vaan vuosi vaihtui ja blogikin heräilee pikkuhiljaa joululomalta. Itse jouluaatto vietettiin sukulaisten luona, ja koska siellä on kissa, Lara jäi yksin kotiin talovahdiksi. Mulla oli joululomalla kovasti ohjelmaa ja olin aika vähän kotona, joten Lara on vaan ottanut rennosti ja kerännyt voimia tätä vuotta varten! Välillä oli tosi jäätäviä ja huonoja kelejä, jotka rajoittivat myös lenkkeilyä. Uusi vuosi meni mukavasti kotona hyvässä seurassa, ja raketeistakin selvittiin hengissä, vaikka pikkukoira aluksi ihan kunnolla panikoikin.

Lauantaina Lara kävi taas hierojalla, ja lavat olivat ehtineet kahdessa viikossa jo jumittua vähän. Sovittiinkin Hanskin kanssa, että se saa seuraavalla kerralla opettaa mua hieromaan noi lavat, ettei tarvi jatkaa hierontavisiittejä viikottain! Sunnuntaina oltaisiin menty Seinäjoelle epiksiin, mutta yöllä tuuli niin paljon, että meidän piha ja tie olivat ihan tukossa. Ei sitten saatu kuskia, ja ollaan ihan hyvällä omallatunnolla pidetty täydellistä taukoa agista - ja kaikesta muustakin.

Kisaamista jatketaan taas helmikuussa. Päivitän kisoja kalenteriin sen mukaan, kun ne varmistuvat, ja valmennukset sen mukaan, kun tiedän treenipaikat. Nyt pitäisi mahollisimman pian päästä treenaamaan säännöllisesti heti kun noi halliasiat vähän selkenee, ja taidetaan tammikuun aikana käydä epiksissäkin.